Kahden lääkärin tulisi saman röntgenkuvan perusteella päätyä samaan diagnoosiin. Samasta rikoksesta tulisi saada sama tuomio syytetyn ihonväristä tai ulkona vallitsevasta säätilasta riippumatta. Näin ei kuitenkaan aina ole. Miksi?
Asia johtuu päätöksentekoon liittyvistä ajattelun vinoumien (engl. bias) ja kohinan (engl. noise) yhteisvaikutuksista. Kognitiivisista vinoumista on tehty paljon tutkimuksia, mutta kohinaan on kiinnitetty vähemmän huomiota, vaikka sen vaikutus virheellisiin päätöksiin johtaneissa tilanteissa on usein vähintään yhtä merkittävä.
Kohinaa esiintyy eri yksilöiden tekemien päätösten välillä. Yksi tuomari voi esimerkiksi antaa keskimäärin lievempiä tuomioita kuin toinen. Opettaja voi olla kollegaansa tiukempi esseiden arvostelussa. Kaksi saman sairaalan lääkäriä voivat olla keskenään eri mieltä potilaan diagnoosista. Tämän lisäksi myös sama ihminen voi tehdä täysin erilaisen ratkaisun täsmälleen samanlaisessa tilanteessa kuin vaikkapa kaksi viikkoa aiemmin.
Kohina voi johtaa epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin, kun lopputulos voi riippua siitä, kuka päätöksen sattuu tekemään – ja millaisessa tilanteessa. Säätilan, suosikkijalkapallojoukkueen viimeaikaisen menestyksen tai viikonpäivän ei soisi vaikuttavan päätöksiin, kun kyseessä voi pahimmillaan olla ihmishengen kohtalo, mutta näin valitettavan usein kuitenkin käy. Kohinan vähentämiseen liittyy omat haasteensa, mutta kohinan ja ajattelun vinoumien tuhoisat vaikutukset ymmärtämällä on mahdollista tehdä parempia päätöksiä.
Kirja minuutissa on juttusarja, jossa tiivistän lukemistani kirjoista heränneet mielenkiintoisimmat ajatukset minuutissa luettavaksi kokonaisuudeksi. Tällä kertaa käsittelyssä oli Daniel Kahnemanin, Olivier Sibonyn ja Cass R. Sunsteinin Noise: A Flaw in Human Judgment.