Kirja minuutissa: Sapiens

Homo sapiens kehittyi Itä-Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten, jolloin maapallollamme eli vielä useita muita ihmislajeja, kuten muun muassa Homo erectus ja Homo neanderthalensis. Homo sapiens ei ollut merkittävästi muita lajeja älykkäämpi tai vahvempi, mutta päätyi lopulta koko maapallon hallitsijaksi. Tämä oli mahdollista kahden suuren kehitysaskeleen avulla.

Noin 70 000 vuotta sitten tapahtui kognitiivinen vallankumous, jonka johdosta Homo sapiens oppi hyödyntämään kieltä ja muodostamaan huomattavasti isompia yhteisöjä kuin mihin muut ihmislajit olivat pystyneet. Kun kognitiiviseen vallankumoukseen yhdistettiin noin 10 000 vuotta sitten alkunsa saanut maanviljely, olivat ainekset Homo sapiensin menestystarinaan kasassa. Vaikka älyllistä tai ruumiillista ylivoimaa ei ollutkaan, Homo sapiensista tuli ajan myötä maapallon valtias kommunikaation ja suurten yhteisöjen voimin.

Tieteellinen vallankumous puolestaan on muovannut elämäämme viimeisten 500 vuoden ajan ennennäkemättömällä tavalla. Emme ole enää täysin luonnon armoilla, vaan voimme tieteen keinoin parantaa sairauksia, muokata geenejä ja mahdollisesti tulevaisuudessa vapautua jopa kuoleman kahleista. Samalla tieteen kehitys voi tarkoittaa Homo sapiensin loppua ja nykyihmisen korvautumista täysin uudenlaisella lajilla, joka on ominaisuuksiltaan erilaisempi kuin osaamme nykypäivänä edes kuvitellakaan.

Kirja minuutissa on juttusarja, jossa tiivistän lukemistani kirjoista heränneet mielenkiintoisimmat ajatukset minuutissa luettavaksi kokonaisuudeksi. Tällä kertaa käsittelyssä oli Yuval Noah Hararin Sapiens.

Tässä blogissa esitetyt mielipiteet ovat omiani, eivätkä edusta työnantajani Nordnetin kantaa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: