Salaattiöljy liittyy vahvasti yhteen Warren Buffettin uran alkuvaiheen sijoituksista, mutta miten? Hypätään vuoteen 1963 ja ns. salaattiöljyskandaalin tapahtumiin, joiden keskiössä olivat Allied Crude Vegetable Oil Company ja American Expressin tytäryhtiö.
Allied oli hyödyntänyt soija- ja salaattiöljyvarastojaan vakuutena saadakseen lainaa American Expressiltä. Lainarahat yhtiö käytti soijaöljyn futuurisopimusten ostamiseen, mikä puolestaan nosti soijaöljyn hintaa ja siten myös Alliedin soijaöljyvarastojen arvoa.
Oli vain yksi ongelma. Suurin osa Alliedin öljyvarastoista oli nimittäin pelkkää merivettä. Yhtiö oli onnistunut huijaamaan tarkastajia täyttämällä öljysäiliönsä vedellä ja kaatamalla päälle muutaman metrin verran salaattiöljyä. Öljy on kevyempää kuin vesi, joten se kellui veden päällä luoden illuusion siitä, että säiliöt olisivat täynnä salaattiöljyä.
Tilanteen paljastuttua Allied jätti lainansa maksamatta ja hakeutui konkurssiin, samoin kuin American Expressin tytäryhtiö. Emoyhtiön vastuusta ei ollut täyttä selvyyttä ja jopa konkurssiuhasta kiersi huhuja. American Expressin osakekurssi lähes puolittui, kun kauhistuneet sijoittajat eivät halunneet enää koskea yhtiön osakkeisiin. Muiden panikoidessa Buffett näki tilanteessa mahdollisuuden.
Intuitio – kaksiteräinen miekka
Nobelisti Daniel Kahnemanin kirjan Thinking, Fast and Slow ytimessä ovat ajatteluamme ohjaavat kaksi järjestelmää. Nopea ja intuitiivinen järjestelmä 1 toimii automaattisesti ja on hyödyksi päätöksenteossa etenkin rutiinitilanteissa. Hitaampaa ja harkitsevampaa järjestelmää 2 tarvitaan, kun teemme jotain, mikä vaatii enemmän ajatustyötä ja ponnistelua.
Koska järjestelmä 1 toimii automaattisesti, intuitiivisen ajattelun virheitä voi olla vaikea havaita. Luonnollinen taipumus pyrkiä välttämään tappioita sai sijoittajat pysymään kaukana American Expressin osakkeista salaattiöljyskandaalin myllerryksessä.
Warren Buffett sen sijaan luotti järjestelmän 2 voimaan ja päätyi keskustelemaan kauppiaiden, pankkien ja matkatoimistojen kanssa American Expressin tilanteesta. Haastateltuaan useita ihmisiä hän päätyi arvioimaan, että yhtiön toiminta jatkuu kuten ennenkin. Skandaalista aiheutuvat mahdolliset tappiot olisivat toki suuria, mutta merkittävästi pienempiä kuin kurssilasku antoi ymmärtää. Niinpä Buffett päätyi hankkimaan viiden prosentin osuuden American Expressistä.
Luottoa yhtiöön löytyy yhä, sillä se muodostaa vielä tänä päivänäkin hyvin merkittävän osan Berkshiren Hathawayn portfoliosta.
Viisas ihminen
Homo sapiens eli viisas ihminen sai tieteellisen nimensä vuonna 1758 kasvitieteilijä Carl von Linnén toimesta. Älylliset ja kognitiiviset kyvyt erottavat ihmiset muista eläimistä ja homo sapiens -nimi heijastaakin Linnén aikakauden näkemyksiä ihmisen kyvystä ajatella rationaalisesti.
Taloustieteilijät Adam Smith ja John Stuart Mill menivät astetta pidemmälle pohtiessaan ihmisen toimintaa taloudellisesta näkökulmasta. Heidän ajatuksensa loivat pohjan käsitteelle homo economicus, joka tarkoittaa tiivistetysti rationaalisia valintoja tekevää ihmistä. Käsitteen ytimessä on näkemys, jonka mukaan ihminen kykenee aina tekemään oman etunsa kannalta parhaita mahdollisia päätöksiä eli käytännössä maksimoimaan hyödyn tai voiton.
Nykyisin on helppo havaita, ettei kyseessä ole kovinkaan realistinen kuvaus ihmisen käyttäytymisestä. Emme pysty löytämään johdonmukaisesti parhaita siirtoja edes pelatessamme shakkia, jossa on tarkkaan määritellyt säännöt, eikä sattumalla ole juurikaan merkitystä. Tosielämä on niin monimutkainen kaikkine epävarmuustekijöineen, ettei yksikään ihminen tai tietokone tule ikinä löytämään keinoa täydellisten päätösten tekemiseen.
Sodankäynnistä tuttu fog of war eli sodan sumu on omalla tavallaan läsnä myös arkisemmissa päätöksissä. Vaikka päätöksenteossa kuinka pyrkisi varmuuteen ja täsmällisyyteen ottamalla kaikki mahdolliset skenaariot huomioon, on tapahtumien kulku silti yllättävän usein täysin ennalta-arvaamatonta. Toisaalta se tekee elämästä mielenkiintoista, mutta samalla tekemämme päätökset ovat parhaimmillaankin melko kaukana optimaalisesta.
Lisähaasteena ajattelun vinoumat
Epävarmuustekijöiden lisäksi päätöksentekoa vaikeuttaa lukematon määrä ajattelun vinoumia. Vahvistusharha (confirmation bias) pitää huolen siitä, että omaa näkemystä vastaan puhuvat tiedot jäävät huomiotta ja jälkiviisausharhan (hindsight bias) ansiosta jälkikäteen on helppo kertoa tienneensä, miten tarina päättyy. Listaa erilaisista ajattelun vinoumista voisi jatkaa loputtomiin.
Nopeita ja intuitiivisia päätöksiä tarvitaan, jotta voimme selvitä arjesta ilman, että kaikki energiamme kuluu päivittäisten valintojen tekemiseen. Sivutuotteena syntyy ajatusvinoumia, joita emme yleensä edes itse havaitse. Ajatusvinoumat ovat onneksi usein kohtalaisen harmittomia, mutta kriittisemmissä päätöksissä mielen oikopolut saattavat koitua kohtaloksi.
Kukaan ei ole immuuni ajattelun vinoumille. Myös Warren Buffett tiedostaa sen ja pyrkii siksi sijoitustoiminnassaan keskittymään toimialoihin ja yrityksiin, jotka hän tuntee parhaiten. Siten hän kykenee välttämään tilanteita, jotka voisivat johtaa huonoihin päätöksiin. On parempi olla suunnilleen oikeassa kuin täsmälleen väärässä.
Älykkäätkin ihmiset voivat tehdä katastrofaalisia päätöksiä
Kaikilla päätöksillä ei ole väliä. Jokaiseen päivään mahtuu lukematon määrä valintoja, joilla ei ole kauaskantoisia seurauksia. Jotkin päätökset sen sijaan muuttavat elämämme – hyvässä tai pahassa.
Yksi epäonninen päätös johti NASAn Challenger-avaruussukkulan räjähtämiseen vain 73 sekuntia laukaisunsa jälkeen. Katastrofin aiheutti kylmän sään seurauksena pettänyt o-rengastiiviste.
Kaikille tapahtumat eivät tulleet täysin yllätyksenä. Laukaisua edeltäneenä iltana lämpötila Cape Canaveralissa laski pakkasen puolelle, joten o-rengastiivisteet valmistaneen Morton Thiokol -yhtiön insinöörit yrittivät ylipuhua NASAn siirtämään laukaisuajankohtaa. Kylmät olosuhteet voisivat nimittäin vaikuttaa o-renkaiden toimintaan kriittisellä tavalla.
Jo aiemmilla lennoilla o-renkaiden kanssa oli ollut ongelmia, mutta vaurioista huolimatta lennot oli saatu suoritettua onnistuneesti. NASAn näkökulmasta kyseessä oli hyväksyttävä riski – eihän aiemminkaan ollut sattunut mitään vakavaa. Tällä kertaa tuuri kuitenkin kääntyi pahimmalla mahdollisella hetkellä.
Kuuluisa fyysikko Richard Feynman kuvaili NASAn päätöksentekoprosessia venäläiseksi ruletiksi. Aiemmat lennot eivät päättyneet onnettomuuteen o-rengashaasteista huolimatta, joten NASA uskoi voivansa laskea standardejaan vielä hieman lisää. Päätös maksoi seitsemän astronautin hengen.
Challenger-onnettomuus on hyvä esimerkki siitä, miten äärimmäisen älykkäätkin ihmiset voivat tehdä katastrofaalisia päätöksiä.
Tiedettä, taidetta ja tunnetta
Päätöksenteko on yhdistelmä tiedettä, taidetta ja tunnetta. Taustalta löytyy skenaarioiden, todennäköisyyksien ja seurauksien arviointia, mutta lopulta ei ole olemassa taikakaavaa, johon voisi syöttää muuttujia ja saada vastauksena oikean päätöksen tilanteeseen kuin tilanteeseen.
On hyvä muistaa, ettei mikään elämässä ole varmaa. Olemme taipuvaisia yliarvioimaan sitä, kuinka paljon maailmasta ymmärrämme. Samalla aliarvioimme sattuman roolia tapahtumissa. Elämän arvaamattomuuden takia rationaalisetkaan päätökset eivät välttämättä takaa mieluisaa lopputulosta.
Teoreettisesti paras vaihtoehto ei välttämättä ole sitä kaikille. Henkilökohtaiset arvot, kokemukset ja tavoitteet vaikuttavat siihen, mikä on oikea valinta juuri sinulle. Jotkut asiat täytyy kokea, ennen kuin ne voi ymmärtää.
Joillakin päätöksillä voi olla valtava vaikutus elämän kulkuun. Taito tehdä laadukkaita päätöksiä auttaa minimoimaan isoimmat virheet ja kasvattamaan todennäköisyyttä sille, että saamme haluamamme.
Sijoittajana olen luonnollisesti hyvin kiinnostunut parantamaan omaa päätöksentekoprosessiani. Siksi aion jatkossa kirjoittaa aiempaa useammin päätöksentekoon liittyvistä aiheista blogissani. Itselläni on vielä paljon opittavaa, enkä missään nimessä ole alan asiantuntija, mutta mikä olisikaan parempi tapa oppia kuin jäsennellä ajatuksensa julkisesti internetiin? Toivottavasti niistä on hyötyä muillekin.