#pannukahvit N:o 16 – Käyttelytilien petollinen houkutus

Sijoittaminen vaikuttaa kiinnostavan suomalaisia päivä päivältä ja vuosi vuodelta yhä enemmän. Samanaikaisesti ennätysmäärä kotitalouksien varoja makaa kuitenkin käyttelytileillä nollakorolla.

Kuvan lähde: Suomen Pankki

Suomalaisilla kotitalouksilla oli varoja käyttelytileillä yhteensä 76,6 miljardin euron edestä helmikuussa 2019. Tämä tarkoittaa lähes 14 000 euroa jokaista suomalaista kohden. Luku on ollut kasvussa finanssikriisin loppuvaiheista alkaen ja erityisen iso hyppäys nähtiin vuoden 2018 alussa. Käyttelytilien keskimääräinen korko helmikuussa 2019 oli 0,08 %.

0,08 %1,3 %3 %5 %8 %
0,06 mrd €1,00 mrd €2,30 mrd €3,83 mrd €6,13 mrd €

Yllä oleva taulukko kuvaa kotitalouksien käyttelytileillä olevalle rahamäärälle (76,6 mrd €) saatavan tuoton määrää vuodessa erilaisilla korkoprosenteilla. Jos varoille maksettaisiin edes nykyisen inflaation (1,3 %) verran korkoa, saisivat kotitaloudet korkotuloja yhteensä miljardin euron edestä verrattuna nykyiseen 0,06 miljardiin. Puhumattakaan siitä, että suurin osa varoista makaa tileillä täysin nollakorolla tuottamatta sentin senttiä.

Kun soppaan lisätään korkoa korolle -efektin vaikutus, alkaa varoille saatavan koron merkitys selventyä entisestään. Kuten Sijoittaminen for Dummies -sarjani korkoa korolle -ilmiötä käsittelevessä osassa havainnollistin, esimerkiksi 10 000 € alkupääoman kehitykseen voi paremmalla korolla (esim. osakemarkkinan 7-9 % vuodessa) olla jopa satojen tuhansien tai miljoonien eurojen vaikutus ajan kuluessa.

Työssäni kohtaan usein asiakkaita, joilla on suuria, usein jopa kuusinumeroisia summia rahaa käyttötileillään. Syyksi mainitaan yleensä varautuminen pahan päivän varalle tai yllättävien menojen uhka. Mutta onko todella tarpeellista säilyttää kymmeniä tai satoja tuhansia euroja käyttötilillä vain pahan päivän pelon takia? Uskon vahvasti, että pienemmilläkin summilla pystyy kokemaan olonsa turvalliseksi, vaikka jotain sattuisikin.

Rahojen säilöminen käyttelytileille vaikuttaa turvalliselta vaihtoehdolta, ja sitä se toki onkin (ainakin 100 000 € talletussuojaan asti), mutta todellisuudessa varojen ostovoima laskee vuosi vuodelta inflaation vaikutuksesta. Jokaisella eurolla saa siis ostettua vähemmän hyödykkeitä kuin aiemmin. Jos tililläsi on nyt 30 000 €, saa sillä 10 vuoden kuluttua nykyisellä inflaatioasteella laskettuna enää 26 320 euron edestä hyödykkeitä. Kun uusien määräaikaistalletustenkin 0,24 % keskimääräinen korko jää huomattavasti jälkeen inflaatiosta, on tuottavista ja ostovoiman säilyttävistä vaihtoehdoista jäljellä enää rahasto- tai osakesijoittaminen ja muut vastaavat sijoitusinstrumentit.

Varovainen sijoittaja pääsee pitkälle jo vaikkapa korkorahastoon sijoittamalla, ja riskinsietokykyisempi henkilö voi puolestaan hakea parempaa tuottoa osakerahastoihin tai suoriin osakkeisiin sijoittamalla. Kaikille edes riskittömimmätkään sijoitustuotteet eivät toki sovi, mutta väittäisin, että huomattavasti nykyistä suurempi osuus suomalaisten kotitalouksien varoista kuuluisi olla sijoitettuna parempituottoisiin kohteisiin.

Lähde: Suomen Pankki