#pannukahvit N:o 27 – Anomalioita hyödyntämällä lisätuottoa?

Osakemarkkinoilla esiintyy joitakin rahoitusteoriasta poikkeavia säännönmukaisia ilmiöitä eli anomalioita, joita hyödyntämällä voi ainakin teoriassa saavuttaa ylituottoa. Erilaisia anomalioita mahtuu kalenterivuoden varrelle lähes jokaiseen lähtöön, mutta käydään tällä kertaa läpi muutamia yleisimpiä ilmiöitä ja tarkastellaan, miten anomalioiden hyödyntäjille olisi tänä vuonna Helsingin pörssissä käynyt.


Tammikuuilmiö

Tammikuuilmiö on yksi tunnetuimmista osakemarkkinoiden anomalioista. Tammikuuilmiön mukaan pörssikurssit nousevat keskimääräistä enemmän tammikuun aikana. Yleisimmin kuultu selitys tammikuuilmiölle on pörssivuoden loppuun ajoittuva sijoittajien verosuunnittelu ja sijoitussalkun tasapainottamisesta johtuva osakkeiden veivaus suuntaan jos toiseenkin.

OMXHCAPGI-indeksi. Lähde: Kauppalehti

Loppuvuoden 2018 rajun kurssilaskun jälkeen tammikuuilmiö esiintyi vahvana. Osingot huomioiva OMX Helsinki Cap -indeksi nousi tammikuussa hiukan päälle 8 prosenttia eli noin osakemarkkinan keskimääräisen vuotuisen tuoton verran. Tammikuuilmiötä hyödyntämällä olisi siis saanut tuntuvasti ylituottoa tänä vuonna.

Sell in May and Go Away

Sell in May and Go Away -teorian mukaan osakkeet tuottavat heikosti kesän ja alkusyksyn aikana. Jos teoriaa on uskominen, niin osakkeita kannattaisi pitää salkussa marraskuun alusta huhtikuun loppuun, jonka jälkeen markkinoilta olisi syytä poistua kesän ajaksi. Vaikka tämä pitäisikin paikkaansa, on käytännön toteutuksessa omat ongelmansa. Osakemarkkinan tuotto on usein positiivinen myös toukokuun alun ja lokakuun lopun välisenä aikana, joten sijoittajalta jäisi tuolloin tuotto kokonaan saamatta, vaikka muut ajat vuodesta tuottaisivatkin paremmin.

Kuvat: OMXHCAPGI-indeksi. Lähde: Kauppalehti

Vuosina 2018-2019 tämä strategia olisi Helsingin pörssissä toiminut hyvin. OMXHCAPGI-indeksin tuotto toukokuun alusta lokakuun loppuun oli noin -6 %, kun marraskuun alun ja huhtikuun lopun välillä saman indeksin kehitys oli 6 prosentin verran positiivinen. Tänäkään vuonna ei kesän kurssikehitys ole vielä kauheasti riemunkiljahduksia aiheuttanut, sillä tuotto on toukokuun alkuun verrattuna hiuksenhienosti miinuksella.

Kuunvaihdeilmiö

Kuunvaihdeilmiön mukaan jokaisen kuukauden viimeiset ja muutamat ensimmäiset kaupankäyntipäivät tuottavat muita päiviä paremmin. Ilmiö perustunee siihen, että makrotalouteen liittyvät uutiset julkaistaan yleensä kuunvaihteen yhteydessä.

OMXHCAPGI-indeksi. Lähde: Kauppalehti

Tänä vuonna kuukauden viimeiset pörssipäivät Helsingin pörssissä ovat pääsääntöisesti olleet laskupäiviä, mutta kuukauden ensimmäisiin päiviin on puolestaan mahtunut monia nousujohteisia jaksoja. Ainoa kuunvaihde, joka oli pääosin laskujohteinen, nähtiin huhti-toukokuussa keskellä vuoden pisintä laskumarkkinaa.


Anomalioiden metsästäjää olisi ainakin tänä vuonna lykästänyt Helsingin pörssissä, mutta aivan näin yksinkertaista tämänkään strategian hyödyntäminen ei tietenkään ole. Vuodet eivät aina ole toistensa kaltaisia, joten mikään automaattinen rahantekokone tämä ei ole. Jos anomaliat tarjoaisivat takuuvarmaa tuottoa, silloin luonnollisesti kaikki hyödyntäisivät sen ja ilmiö häviäisi hiljalleen.