#pannukahvit N:o 29 – Helikopteriraha – mistä on kyse?

Euroopan keskuspankin eli EKP:n kokous pidettiin torstaina. Kokouksen alla spekuloitiin monenlaisista elvytystoimista ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoi Wall Street Journalissa EKP:n ottavan syyskuussa ison singon käyttöön. The Financial Timesissa puolestaan ehdotettiin, että EKP voisi jakaa “helikopterirahana” jokaiselle euroalueen kansalaiselle 200 euroa kuukaudessa hieman alle kahden prosentin inflaatiotavoitteen saavuttamiseen saakka.

Varsinaista sinkoa ei kuitenkaan torstain näyttämöllä nähty, sillä EKP ilmoitti laskevansa pankkien talletuskorkoa 10 korkopisteen verran -0,4 prosentista -0,5 prosenttiin. Markkinan odotus oli 13,5 korkopisteen laskussa. Myös 20 miljardia euroa kuukaudessa suuruudeltaan oleva arvopaperien osto-ohjelma jäi markkinoiden odottamasta 30-40 miljardin euron suuruusluokasta. TLTRO-III (targeted longer-term refinancing operations) -ohjelmaa puolestaan jatkettiin vuodella. TLTRO-III:n tarkoituksena on varmistaa, että luotonanto yksityiselle sektorille lisääntyy ja alhaiset korot näkyvät myös lainakustannuksissa kotitalouksien ja yritysten osalta.

Mutta mikä ihme onkaan spekulaatioissa pyörinyt helikopteriraha?

Mistä on kyse?

Käsite helikopteriraha on peräisin Milton Friedmanin vertauskuvasta, jossa helikopterista tiputetaan seteleitä kansalaisten poimittavaksi. EKP ei voi EU:n perussopimusten takia rahoittaa valtiota, joten keskusteluissa on ollut ajatuksena rahan jakaminen suoraan euroalueen kansalaisille. Toteutustapa voisi olla esimerkiksi The Financial Timesin ehdottama 200 euroa kuukaudessa jokaiselle euroalueen kansalaiselle.

Miksi?

EKP:n inflaatiotavoite on hieman alle kaksi prosenttia. Viime kuukausien ajan euroalueen inflaatio on pyörinyt noin 1,0 – 1,5 prosentin tuntumassa, eikä tavoitteeseen olla ennusteiden mukaan pääsemässä ilman tukitoimia. Mikäli kansalaisille jaettava helikopteriraha kohdistuu kulutukseen, on odotettavissa myös inflaation piristyminen kysynnän kasvun ja siten hintatason nousun myötä.

Miten?

Kun EKP ei voi rahoittaa suoraan valtiota, täytyisi helikopteriraha jakaa kansalaisille. Mutta tulisiko pienituloisille jakaa enemmän rahaa kuin paremmin toimeentuleville? Jos kaikille jaetaan sama 200 €/kk, kulutuksen lisääntyminen on varmasti paljon pienempää jo valmiiksi suurituloisten ihmisten keskuudessa, jolloin helikopterirahan perimmäinen ajatus eli inflaation kiihdyttäminen kärsisi.

Miksi ei?

Helikopterirahan käytännön toteutus olisi vaikeaa. Suurin euromaa Saksa vastustaa sitä, eikä riittävää yksimielisyyttä ole muutenkaan helppo saada aikaan. Positiivinen vaikutus tuskin olisi kovin pitkäikäinen, eivätkä EKP:n pääomatkaan loputtomiin riitä tukemaan helikopterirahan jakamista kansalaisille. Janne Soisalon-Soinisen Kauppalehdessä julkaistussa mainiossa artikkelissa lisää syitä sille, mihin helikopterirahan jakaminen saattaisi pahimmillaan johtaa.

Mitä itse ajattelen?

Olen sillä kannalla, että helikopterirahan toteuttamisessa olisi huomattavasti enemmän haasteita kuin hyötyjä. Talous voisi piristyä hetkeksi, mutta mitä tapahtuisi sitten? Mitä tapahtuisi, ellei inflaatiota saataisi nopeasti nostettua kahden prosentin tuntumaan. Loputtomiin EKP ei voisi helikopterirahan jakamista harrastaa. Ja miten varmistettaisiin, että ylimääräinen raha kulutettaisiin siten, miten se on tarkoitettukin? Mitä tapahtuu, kun rahan jakaminen lopetetaan?

Mario Draghin sanoin kyse olisi valtavasta muutoksesta rahapolitiikkaan. En jaksa uskoa, että EKP lähtisi tähän leikkiin mukaan ennen kuin kaikki muut vaihtoehdot on kuopattu tuloksettomina. Toisaalta, on maailmassa nähty uskomattomia asioita ennenkin!

Lähteet: Kauppalehti, Talouselämä, Suomen Pankki ja Tilastokeskus