Pörssin psykologiaa: Prospektiteoria

Miksi niin moni meistä turvautuu mieluummin nollakorkoon ja varmaan tappioon inflaatiota vastaan kuin hyvin todennäköiseen (mutta ei varmaan) osakemarkkinan 6-8 prosentin vuotuiseen tuottoon pitkällä aikavälillä? Miksi markkinat eivät ole täydellisen tehokkaat? Miksi teemme irrationaalisia päätöksiä voittoihin tai tappioihin liittyvissä valintatilanteissa?

Taloustiedettä pidettiin pitkään fysiikan kaltaisena yksiselitteisiin kaavoihin, malleihin ja teorioihin perustuvana tieteenä. Kaikki toimi kauniisti paperilla, mutta ongelmaksi muodostui se, että emme kaikki ole ekonomisteja tai sataprosenttisen rationaalisesti joka tilanteessa toimivia päätöksentekorobotteja. Tätä haastetta ratkaisemaan syntyi käyttäytymistaloustieteen tutkimussuunta, jossa myös psykologiset ja tunneperäiset seikat otetaan huomioon.

Pörssin psykologiaa -juttusarjassa pyrin avaamaan sijoittamisen psykologisia elementtejä, jotta jokainen meistä voisi välttää ainakin yleisimmät kognitiivisten vinoumien (cognitive biases) aiheuttamat sudenkuopat ja tehdä parempia päätöksiä niin sijoitusrintamalla kuin muussakin arjessa. Ensimmäisenä luvassa on sukellus Daniel Kahnemanin ja Amos Tverskyn kehittämän prospektiteorian ihmeelliseen maailmaan.


Riskiaversio

Ihmisillä on taipumus karttaa riskiä ja valita mieluummin varma voitto kuin riskiä sisältävä vaihtoehto, vaikka odotusarvo eri vaihtoehtojen välillä olisikin sama.

Vaihtoehto A: varma 90 € voitto

Vaihtoehto B: 90 % mahdollisuus voittaa 100 €

Yllä olevan tilanteen kohdatessaan enemmistö valitsisi vaihtoehdon A, vaikka vaihtoehto B:n odotusarvo onkin sama kuin A:n (90 % x 100 € = 90 €). Jos kyseessä olisi loputon peli, vaihtoehto B:n valitsemalla päätyisi pitkällä aikavälillä samaan lopputulokseen kuin vaihtoehto A:n kanssa.

Tappioiden välttäminen

Jos vaihtoehtoina on vain varma tappio ja edes pieni mahdollisuus välttää tappio, tilanne kääntyy päälaelleen.

Vaihtoehto A: varma 90 € tappio

Vaihtoehto B: 90 % mahdollisuus hävitä 100 €

Esimerkin kaltaisessa tilanteessa enemmistöstä tuleekin varman tappion välttämisen toivossa riskinottajia, vaikka odotusarvo vaihtoehto B:n kohdalla on täsmälleen sama kuin varman tappion tapauksessa (90 % x -100 € = -90 €). Sama henkilö voi siis olla sekä riskiä karttava että riskihakuinen riippuen siitä, onko fokus voitoissa vai tappioissa.

Pienet ja suuret todennäköisyydet

Ihmisten taipumus ylipainottaa matalien todennäköisyyksien ja alipainottaa korkeiden todennäköisyyksien toteutumista aiheuttaa monia haasteita päätöksenteon suhteen. Kahnemanin ja Tverskyn tekemän tutkimuksen mukaan 5 % todelliselle todennäköisyydelle annetaan päätöksenteossa noin 13 % todennäköisyyttä vastaava painoarvo, kun taas 90 % todellinen todennäköisyys alipainotetaan noin 71 % todennäköisyyttä vastaavaksi.

Vaihtoehto A: varma 1 000 € voitto

Vaihtoehto B: 5 % mahdollisuus voittaa 20 000 €

Kyseisessä valintatilanteessa moni ylipainottaisi viiden prosentin todennäköisyyden toteutumista ja valitsisi suuren voiton toivossa vaihtoehdon B, vaikka odotusarvo on jälleen sama kuin vaihtoehdossa A (5 % x 20 000 € = 1 000 €).

Vaihtoehto A: varma 1 000 € tappio

Vaihtoehto B: 5 % mahdollisuus hävitä 20 000 €

Sama pätee myös tilanteessa, jossa vaihtoehtona on varma tappio. Viiden prosentin todennäköisyys jälleen ylipainotetaan ja suuren tappion mahdollisuus pelottaa, vaikka rationaalisesti ajateltuna vaihtoehto B:n odotusarvo onkin edelleen sama kuin A:n (5 % x -20 000 € = -1 000 €).

Voitot vs tappiot

Teoreettisesti ajateltuna 100 euron voiton pitäisi aiheuttaa yhtä paljon mielihyvää kuin 100 euron tappio tuottaa tuskaa. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan mene aivan näin, vaan tappio tuntuu noin kaksi kertaa pahemmalta kuin samansuuruinen voitto.

Esimerkki: Sinulle tarjotaan mahdollisuutta lyödä vetoa kolikonheitosta. Jos kolikonheiton tuloksena on kruuna, saat 150 euroa. Klaavan tapauksessa puolestaan häviät 100 euroa. Ottaisitko vedon vastaan?

Enemmistö hylkäisi tarjouksen, sillä riski menettää 100 euroa tuntuu pahemmalta kuin mahdollisuus voittaa 150 euroa. Mahdollisen voiton tulisi olla keskimäärin vähintään 200 euroa, jotta halukkuus ottaa veto vastaan kasvaisi merkittävästi.

Kuvan lähde: Economics Help

Vastaavasti tappiot kummittelevat takaraivossa pitkään, joten varman tappion välttämiseksi ollaan valmiita ottamaan suuriakin riskejä, vaikka se ei matemaattisesti olisikaan järkevää. Varma 90 euron tappio aiheuttaa enemmän tuskaa kuin 90 % mahdollisuus hävitä 100 euroa, joten voittojen suhteen riskiä karttavasta henkilöstäkin tulee usein riskihakuinen varman tappion uhan kohdatessaan.

Miten käytännössä?

Testasin yllä olevia teorioita järjestämällä pienen kyselyn Instagram-seuraajilleni. Käytin muutoin samoja vaihtoehtoja, mutta lisäsin mukaan pienen twistin. Tein oletettavasti vähemmän suositusta vaihtoehdosta odotusarvoltaan hieman houkuttelevamman, jotta näkisin onko sillä vaikutusta asiaan. Kysymykset ja vastausten jakauma olivat seuraavat:

Kysymys 1: Kumman valitsisit? (n = 113)

Vaihtoehto A: varma 100 € voitto [53 %]

Vaihtoehto B: 90 % mahdollisuus voittaa 125 € [47 %]

Varma 100 euron voitto sai niukasti enemmän ääniä, vaikka odotusarvollisesti hieman parempi vaihtoehto B (90 % x 125 € = 112,50 €) tekikin äänestyksestä tiukan. Selvästi ainakin osa vastaajista teki tämän kysymyksen kohdalla päätöksensä rationaalisiin tekijöihin pohjautuen valitsemalla vaihtoehdon B varman voiton sijaan.

Kysymys 2: Kumman valitsisit? (n = 110)

Vaihtoehto A: varma 100 € tappio [35 %]

Vaihtoehto B: 90 % mahdollisuus hävitä 125 € [65 %]

Toisen kysymyksen tulos ei ollut yllätys. Varma tappio tuskin miellyttää ketään, joten selvä enemmistö päätti ottaa riskin tappion välttämiseksi. Matemaattisesta näkökulmasta katsottuna vaihtoehto B:n valitsemalla tulee kuitenkin keskimäärin 12,50 € enemmän takkiin (90 % x -125 € = -112,50 €) kuin varman 100 euron tappion valitsemalla. Huomionarvoista on kuitenkin se, että merkittävä osa ensimmäisessä kysymyksessä riskiä karttaneista henkilöistä oli prospektiteorian oletusten mukaisesti riskinottajia kysymyksessä 2.

Kysymys 3: Kumman valitsisit? (n = 112)

Vaihtoehto A: varma 1 000 € voitto [76 %]

Vaihtoehto B: 5 % mahdollisuus voittaa 19 000 € [24 %]

Ihmisten taipumus ylipainottaa pienten todennäköisyyksien toteutumista ei tällä kertaa ilmennyt kyselyni tuloksista. Valtaosa vastanneista jatkoi ensimmäisen kysymyksen riskiä karttavalla linjalla, eikä 5 % mahdollisuutta nähty riittävän houkuttelevana lähteä pelaamaan isomman voiton toivossa. Vastaajat toimivat jälleen rationaalisesti, sillä odotusarvo oli vaihtoehto B:n kohdalla huonompi (5 % x 19 000 € = 950 €) kuin vaihtoehdossa A.

Kysymys 4: Kumman valitsisit? (n = 109)

Vaihtoehto A: varma 1 000 € tappio [41 %]

Vaihtoehto B: 5 % mahdollisuus hävitä 19 000 € [59 %]

Odotuksena oli, että 5 % todennäköisyyden toteutumista jälleen ylipainotetaan, jolloin suuren tappion pelko ajaisi enemmistön valitsemaan vaihtoehto A:n. Riskihakuisuus varman tappion välttämiseksi nosti kuitenkin jälleen päätään, joten vaihtoehto B päätyi suositummaksi valinnaksi, vaikkakin vastaajat olivat hieman taipuvaisempia hyväksymään varman tappion kuin kysymyksessä 2. Matemaattisten lasien läpi katsottuna vaihtoehto B oli oikea valinta, sillä sen odotusarvo oli suotuisampi kuin vaihtoehto A:n (5 % x -19 000 € = -950 €).

Otanta oli toki pieni, eikä pelissä ollut oikeaa rahaa, mutta etenkin riskihakuisuus varman tappion välttämiseksi näkyi kyselyssäni selvästi. Kyselyn osalta on huomioitava, että valtaosa Instagram-seuraajistani on keskimääräistä valveutuneempia taloustieteeseen liittyvissä aiheissa, joten tulokset eivät välttämättä edusta laajemman väestöryhmän näkemyksiä.


Kahnemanin ja Tverskyn prospektiteoria on hyödyllinen työkalu inhimillisen päätöksenteon ymmärtämiseen. Emme ole robottimaisia rationaalisia ajattelijoita, eivätkä päätöksemme siten aina maksimoi taloudellista hyötyä. Prospektiteoriakaan ei ole täydellinen, mutta ainakin omasta mielestäni se antaa paremman kuvan todellisesta maailmasta kuin taloustieteen perinteiset näkemykset.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: