Rationaalinen ajattelu tappaa luovuuden

Rationaalinen ajattelu toimii paperilla, mutta tosielämän ainutlaatuisissa tilanteissa se pätee yllättävän harvoin. 1 x 10 ei aina olekaan sama asia kuin 10 x 1, eikä pelkästä datasta voi välttämättä vetää johtopäätöksiä, kun tarkoituksena on mallintaa ihmisten käyttäytymistä.

Rory Sutherlandin kirja Alchemy: The Surprising Power of Ideas That Don’t Make Sense sai minut havahtumaan siihen, että ehkä kaikkien ideoiden ei tarvitsekaan aina käydä järkeen teoreettisessa mielessä. Roryn kirjassa esiin nostaman esimerkin mukaan on matemaattisesti ajateltuna loogista, että Amazonille olisi yhtä helppoa myydä yhdelle ihmiselle 47 tuotetta kuin 47 ihmiselle yksi tuote kullekin. Totuus kuitenkin on, että Amazonin toimintamallilla on huomattavasti helpompi myydä yksittäisiä tuotteita useille eri ihmisille kuin myydä yksittäisille ihmisille isoa määrää eri tuotteita. 1 x 10 ei siis reaalimaailmassa olekaan aina sama asia kuin 10 x 1.

Teknologia kehittyy jatkuvasti. Automaatio, tekoäly, IoT, robotiikka ja muut innovaatiot tekevät maailmasta yhä tehokkaamman paikan. Kaikki on teoreettisessa mielessä hyvin lähelle täydelliseksi hiottua. Olemalla looginen on vaikeaa erottua joukosta edukseen. On kuitenkin yksi asia, mikä koneilta puuttuu. Luovuus. Välillä on päästettävä irti loogisesta ajattelusta ja pyrittävä etsimään ratkaisuja hölmöiltäkin kuulostavien ideoiden kautta.

Täydelliseen tehokkuuteen pyrkiminen ei aina ole tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Monissa asioissa jokaisen mahdollisen prosentin voittamisen sijaan paras vaihtoehto on välttää täydellinen katastrofi, joten pyrimme löytämään ratkaisuja, joissa lopputuloksen varianssi on alhainen.

Jos ostan uuden puhelimen, suosin tunnettuja brändejä, vaikka parempi hinta-laatusuhde todennäköisesti löytyisikin muualta. Haluan välttää riskin, että ostos osoittautuisikin katastrofiksi. Otan mieluummin 20 minuuttia aiemman junan ja herään aikaisemmin, jotta minimoin riskin myöhästyä tärkeästä tapaamisesta. Sijoittamisessa pyrin noudattamaan laatuyhtiöstrategiaa. Tiedostan, että suurella todennäköisyydellä missaan parhaat kurssiraketit, mutta toisaalta huonoimmankin skenaarion toteutuessa voin nukkua yöni rauhassa.

Tahdon korostaa, että erilaiset teoriat, mallit, kaavat ja algoritmit ovat monessa tilanteessa korvaamattomia ja tekevät maailmasta paremman paikan. Valitettavasti ne myös usein tappavat luovuuden. En usko, että viihtyisimme kauhean hyvin maailmassa, jossa kaikki tuotteet ja palvelut olisi kehitetty suoraan oppikirjojen ja kerätyn datan pohjalta.

Kuvittele hetki juomaa, joka maistuu oudolta, myydään pienessä tölkissä ja on hyvin kallista. Eihän sellaista kukaan ostaisi? On vaikea selittää rationaalisesti, miten Red Bull myi 7,5 miljardia tölkkiä energiajuomaa vuonna 2019. Temppu kuitenkin osoittaa sen, että välillä on hyvä heittää talousteoriat sivuun ja tehdä jotain poikkeuksellista, joka ei välttämättä perinteisessä mielessä käy järkeen.

Loppujen lopuksi ihmismieli käyttäytyy vain harvoin kuin tarkkaan laskelmoiva kone. Kaikissa päätöksissä on mukana tunteita, joita ei taloustieteen lainalaisuuksien tai matemaattisten mallien perusteella voi ennustaa. Tarvitsemme lisää “tyhmiä” kysymyksiä, joiden avulla pääsemme perille siitä, mitä todellisuudessa eniten arvostamme. Ratkaisu moniin ongelmiin löytyy usein sieltä, mikä paperilla kuulostaa vähiten järkevältä.

More data leads to better decisions. Except when it doesn’t. – Rory Sutherland

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: