1 sijoittaja. 15 kysymystä. Pelkkää sijoittamista. Näistä aineksista on rakennettu Volavartti-niminen haastattelusarja, jossa sijoittajat pääsevät avaamaan omia salkkujaan, kertomaan näkemyksiään markkinatilanteesta ja valaisemaan strategioitaan sijoituspäätösten takana.
Ensimmäisen "pilottijakson" vieraani on podcastien, pyöreiden aurinkolasien ja nopean musiikin ystävä, kollegani Samu Kujala. Idea haastattelun pääkysymykseen "miten sijoittaisit 90 miljoonaa euroa?" tuli juuri häneltä, joten oli luontevaa päästää Samu vastaamaan tähän kysymykseen itse.
Mihin sijoittaisit 90 miljoonaa euroa?
Jakaisin 90 miljoonaa euroa siten, että korkotuotteissa olisi 35 % varoista, osakkeissa 35 %, kiinteistöissä 15 %, vaihtoehtoisissa sijoituksissa 5 % ja kullassa 5 %. Lisäksi käteistä olisi 4 % ja salkun suojausta varten varaisin noin prosentin verran.
| Omaisuusluokka | Paino salkussa |
| Korot | 35 % |
| Osakkeet | 35 % |
| Kiinteistöt | 15 % |
| Vaihtoehtoiset | 5 % |
| Kulta | 5 % |
| Käteinen | 4 % |
| Suojaus | 1 % |
Käteinen ja korot:
Käteisenä pitäisin 4 % eli noin 3,6 miljoonaa euroa kulutuksen ja hyvien ostopaikkojen varalta.
Lyhyen koron rahastoihin laittaisin 10 % eli 9 miljoonaa euroa. Tämä toimisi "säästötilinä", joka olisi helposti realisoitavissa, mikäli ostopaikkoja tai muuta rahan tarvetta ilmenee. Tuotto-odotukseksi arvioisin 0,5 % vuodessa.
Pitkän koron rahastoissa pitäisin 15 % (noin 13,5 miljoonaa euroa) tavoitteena 2 % vuotuinen tuotto. Yrityslainoissa/high yield -korkopapereissa pitäisin 10 % ja pyrkisin noin 4 % tuottoon esimerkiksi hyödyntämällä sopivia kovenantteja tai ostamalla vakuudettomia lainoja.
Korkotuotteista saisin jatkuvaa ja tasaista tuottoa ilman, että tarvitsisi jatkuvasti huolehtia arvonheilahteluista.
Osakkeet:
Osakkeiden osalta sijoittaisin laatuyhtiöihin ja yhtiöihin, jotka maksavat vakaata osinkoa. Laatuyhtiöt muodostaisivat noin 10 % koko salkusta. Osinkojen ja arvonnousun jälkeen näkisin tuotoksi noin 5 % vuodessa. Tulokset eivät oikein kasva, maailmantalouden tilanne on heikko ja velkaa on paljon. Kaikki on nyt pumpattu osakkeisiin, joten historiallisesta tuotosta voidaan olettaa hieman jäävän tulevaisuudessa. Laatuyhtiöt pärjäävät erityisesti laskumarkkinassa muita paremmin, ja osingoista saisin jatkuvaa kassavirtaa.
ETF:iin laittaisin 20 %, mitä kautta saisin maailmanlaajuisen hajautuksen osakkeisiin. Niistä odotan 6 % vuotuista tuottoa. ETF:t myös korkoa korolle -efektin myötä kasvattaisivat osakevarallisuuteni suuruutta, kun osinkoja ei makseta ulos.
Kehittyville markkinoille laittaisin 4 % , mitä kautta saavuttaisin hieman kovemman, noin 8 % tuotto-odotuksen.
Tekisin myös pieniä pääomasijoituksia harrastuksen omaisesti. Näihin kuluisi noin 1 % salkusta. Harrastukseksi kävisi myös taiteen ja designin keräily.
Kiinteistöt:
Kiinteistöihin laittaisin noin 15 % varallisuudesta. Kolmanneksen kiinteistöihin laitettavasta omaisuudesta käyttäisin suomalaisiin kohteisiin, joista odotan noin 3 prosentin vuokratuottoa. Kiinteistöt olisivat toinen kassavirta osinkojen ohella. Toinen kolmannes menisi kiinteistöihin maailmalta, sillä nään niissä mahdollisuuden parempaan tuottoon (n. 5 % vuodessa). Viimeisen kolmanneksen sijoittaisin kiinteistörahastojen, kuten esim. hoivarahastojen, kautta. Niistä odotan noin 4 % vuotuista tuottoa.
Vaihtoehtoiset sijoitukset:
2 % eli noin 1,8 miljoonaa euroa käyttäisin ESG-periaatteet huomioiviin sijoituksiin ja hankkeisiin. Näistä odottaisin tuottoa n. 4 % vuodessa.
Metsään käyttäisin 3 % eli 2,7 miljoonaa euroa. Tuottoa kertyisi esim. Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyyden kautta. Metsästä voisin saada noin 4 % vuotuista tuottoa, mikä tuottaisi minulle jälleen yhden kassavirran. Kassavirrat olisi salkussani hyvin hajautettu, joten jos vaikka metsä sattuu palamaan tai vuokralaiset eivät maksa vuokriaan, saisin silti muualta riittävästi kassavirtaa.
Kulta:
5 prosentilla eli 4,5 miljoonalla eurolla hankkisin fyysistä kultaa tai kulta-ETF:iä, jotka sijoittavat fyysiseen kultaan. Tämä toimisi "vakuutuksena" esim. sodan tai muun vakavan kriisin varalta. Näen nollakorkotilanteen ihan hulluna ja muiden omaisuusluokkien olevan kovaa vauhtia kuplautumassa, joten kultaa olisi hyvä löytyä salkusta.
Salkun suojaukseen arvioisin kuluvan noin 1 % edestä eli 900 000 euroa.
Varsinaisissa sijoituksissa minulla olisi siis 81 miljoonaa, kultaa 4,5 miljoonan edestä, käteisenä 3,6 miljoonaa ja suojaukseen kuluisi noin 900 000 euroa.
Tuottoa tälläiselle salkulle voisi olettaa kertyvän noin 3,5 % vuodessa. Kassavirtaa taskuuni kertyisi noin prosentin verran eli 900 000 euroa.
Kuvaile sijoitusstrategiaasi.
Tällä hetkellä melkein kaikki sijoitukseni ovat rahastoissa, sillä en jaksa huolehtia salkunhoidosta. Rahastojen lisäksi minulla on ASP-tili ja Nordnetissä pieni osakesalkku, josta löytyy mm. Applea.
Mihin sijoitit viimeksi?
Ostin syyskuussa 2018 Applen osakkeita ja tein hiljattain pieniä lisäostoja noin 185 dollarin tuntumasta.
Kone vai Nokia?
Kone ehdottomasti. En usko Nokiaan. Vaikka 5G löisi läpi, operaattorit todennäköisesti käärivät parhaat tuotot, vaikka patenteilla jotain saisikin. Nokia on kuin maanviljelijät. He viljelevät omilla pelloillaan tuotteita, mutta lopulta kaupat käärivät voitot.
Kone on laatuyhtiö, eikä se ole riippuvainen pelkästään rakentamisen määrästä. Suuri osa Koneen tuotoista tulee nimittäin palveluista, kuten huoltoliiketoiminnasta. Myös rakentamisen trendit tukevat Koneen bisnestä. Kun tila alkaa loppumaan, rakennetaan ylöspäin, jolloin tarvitaan hissejä.
Passiivinen vai aktiivinen rahasto?
Passiivisilla rahastoilla on verrattain lyhyt historia. Elämme historian pisintä nousumarkkinaa, joten luonnollisesti passiiviset rahastot ovat pärjänneet hyvin. Mutta mitä jos markkina laskee? Silloin myös passiiviset rahastot laskevat muun markkinan mukana, eikä tilanne välttämättä enää näytäkään niin hyvältä.
Passiiviset rahastot ovat nostaneet indeksiin sisältyvien yritysten arvostuksia, joten passiivisten rahastojen ulkopuolelta voi löytyä helmiä. Aktiivisten rahastojen haasteina ovat suuremmat kulut, mutta esimerkiksi reunamarkkinoilta ja eksoottisemmista kohteista aktiivisella salkunhoidolla voi aidosti saada lisäarvoa. Silti valitsisin ehkä mieluummin passiivisen ETF-rahaston.
Mitä salkustasi löytyy?
Äitini on säästänyt minulle Säästöpankin osakerahastoja, joten salkkuni ydin muodostuu tällä hetkellä niistä.
"Hupisalkustani" löytyy mm. Nordeaa. Ostin pienen erän, kun yhtiön osakekurssi tipahti viime lokakuussa 7,60 euron tienoille. Myös Evliä löytyy hieman muhkean osingon takia. Evliin sijoittaessani en vielä oikein ymmärtänyt, että sijoituspalveluyhtiön ei välttämättä kannata olla pankki. Jos saisin nyt valita uudelleen, olisin ostanut kyseiseltä sektorilta mieluummin CapMania, eQ:ta tai Taaleria.
Ensimmäinen ostokseni kohdistui norjalaiseen IT-konsulttifirma Webstepiin. Vastaavat firmat olivat niihin aikoihin kovaa huutoa Suomessa, joten ajattelin, että trendi saattaisi levitä myös Norjan puolelle. Webstepin osake oli salkussani jo 13 % nousussa, kunnes kurssi rysähti viime vuoden lopulla.
Salkustani löytyi myös Marimekkoa vielä ennen kevään osingonmaksua, jonka jälkeen myin omistukseni pois. Marimekko on ennen ollut lähinnä vanhusten vaate, mutta nykyään se on kovassa suosiossa nuortenkin keskuudessa ja leviää vauhdilla myös ulkomaille.
Ulkomaisista yhtiöistä salkustani löytyy Applen ja BlackRockin osakkeita.
Miten sijoitusurasi sai alkunsa?
Olin vaihdossa Hollannissa, kun aloin kuuntelemaan Rahapodia mm. siivotessa. (Fun fact #1: Rahapodin alkuperäinen raharaharaha-tunnari oli meidän molempien mielestä aivan timanttinen!). Martin Paasi selitti korkoa korolle -efektin paljon fiksummin kuin mitä koulussa ikinä opetettiin, mikä sai minut innostumaan sijoittamisesta. Olisipa samanlaisia laskelmia koulukirjoissa, niin sijoittamisen suosio kasvaisi varmasti! Kipinän herättyä aloin kuuntelemaan muitakin sijoittamista käsitteleviä podcasteja, kuten esim. Ylen Pörssipäivää. Nordnetin Traders' Club -videosarja on myös hyvä, sen avulla olen oppinut tulkitsemaan nykyistä markkinatilannetta paremmin.
Mitkä ovat mielestäsi yli- tai aliarvostettuja osakkeita tällä hetkellä?
Osakkeiden arvostukset alkavat olla kohtuullisilla tasoilla niin Suomessa kuin Euroopassakin. Pienyhtiöistä voi löytää helmiä, kun niistä on ilmat puhallettu pois markkinarytinän keskellä.
Indekseihin sisältyvät isot yritykset alkavat suurilta osin olla yliarvostettuja. Samoin Teslan, Netflixin ja Beyond Meatin kaltaiset trendikkäät yhtiöt. USA:n puolella alkaa olla ylihinnoittelun merkkejä laajemminkin.
Miten tiivistäisit sijoittamisen olennaisimmat asiat yhteen lauseeseen?
Ei vipuu, ei hyötyy, mutta riskienhallinnan on oltava kunnossa.
Parhaat sijoituspodcastit?
#rahapodin jakso 173: Näin taot tuottoa koroista. Opin tosi paljon koroista tämän jakson ansiosta. Myös jakso 53: Finnairilla Suomi nousuun? on erittäin mielenkiintoinen.
Pörssipäivästä voisi mainita jakson Pääomasijoittajat kasvun mahdollistajana. Se auttaa ymmärtämään enkelisijoittamisen ja venture capitalin tärkeyttä yrityksille rahoituksen lähteinä.
inderesPodilta kuuntelemisen arvoisia ovat erityisesti jakso 49: Markkinakatsaus - missä nyt mennään? ja jakso 45: Sijoituspalveluyhtiöt sijoituskohteena.
Mitkä kolme osaketta poimisit salkkuusi taantuman iskiessä?
Ostaisin metsäyhtiöitä, vaikka niitä pidetäänkin hyvin syklisinä yhtiöinä. Jos puuta aletaan käyttämään muovinkorvikkeena, tulee metsäsektori hyötymään taantumasta huolimatta. Puuta on myös alettu käyttämään laajemmin isoissa rakennushankkeissa, sillä se sitoo hiilidioksidia ja on ekologinen vaihtoehto betonille. Samoin metsä kasvaa, vaikka olisikin taantuma.
Jos taantuma pyyhkäisisi arvostustasot sopiviksi, ostaisin Konetta, Marimekkoa ja UPM:ää.
Ketä sijoittajaa arvostat kaikista eniten?
George Sorosia, koska hän shorttasi brittien puntaa ja sai sen kaatumaan. Siinä saa olla jo kova äijä.
(Fun fact #2: Teimme tätä haastattelua Samun kanssa juuri 16.9., joka sattui olemaan Black Wednesdayn vuosipäivä. Sattumaako?)
Mikä on näkemyksesi nykyisestä markkinatilanteesta?
Kyllä tilanne hieman hirvittää. Nollakorko ei mielestäni ole hyvä asia missään tilanteessa. Jos tulokset ja talous eivät kasva, eikä tehokkuuskaan kasva, miksi kuplaa halutaan jatkuvasti paisuttaa? Miksei voida ottaa yhdessä hieman takkiin ja vähentää velkaa maailmassa? Tällä hetkellä rahaa painetaan vain lisää ja lisää, mutta mitä sille tapahtuu tulevaisuudessa?
Jos osakkeita ei saa valita, mihin sijoittaisit tällä hetkellä?
Yrityslainoihin. Yrityslainojen riskikorjattu tuotto saattaa olla varsin hyvä tällä hetkellä. Jos korot lähtevät nousuun, korkorahastot ottavat hetkeksi takkiin, mutta ajan myötä tilanne kääntyy, kun rahastot pääsevät ostamaan uusia korkopapereita paremmalla korolla.
Huomioitko ESG-tekijöitä sijoittamisessa?
Nykyään ei voi enää miettiä pelkästään voiton tuottamista osakkeenomistajille. Täytyy ottaa huomioon myös kaikki muut sidosryhmät, ympäristö, työntekijät ja niin edelleen. Jos jahtaa pelkästään mahdollisimman suuria voittoja, korttitalo sortuu jossain vaiheessa. ESG-seikkojen huomioiminen johtaa pitkällä aikavälillä paljon parempiin tuottoihin kuin lyhyen aikavälin hyödyn maksimointi.
Samun kanssa on hauskaa keskustella sijoittamisesta, sillä hänellä on mielipide ja perusteltuja näkemyksiä valmiina lähes kaikkeen. Kaikesta emme ole samaa mieltä, mutta yllättävän monissa sijoittamiseen liittyvissä asioissa ajatuksemme kohtaavat saumattomasti. Iso kiitos Samulle tästä haastattelusta!
Ps. Martin ja Miikka, vaihtakaa se #rahapodi-tunnari takaisin alkuperäiseen, kiitos! :)
Disclaimer: Haastateltu omistaa tekstissä mainituista yhtiöistä Nordean, Evli Pankin, Webstepin, Applen ja BlackRockin osakkeita. Tämän kirjoituksen sisältöä ei tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tämän kirjoituksen sisältö kuvastaa haastatellun omia näkemyksiä, eivätkä mielipiteet edusta Säästöpankin kantaa. Tässä kirjoituksessa esitetyt ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Sijoitusneuvoja ei voi antaa tuntematta sijoittajan taloudellista tilannetta, sijoitushorisonttia, riskinsietokykyä tai muita sijoitukseen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Sijoitusten arvo voi muuttua ja sijoitustoiminta sisältää riskin sijoitetun pääoman menettämiselle jopa kokonaan.