Pörssi romahtaa… vai romahtaako?

“Myydään kaikki osakkeet, pörssi romahtaa nyt.”, “Lunastetaan rahastot, kun näköjään laskee vaan.”, “Pitäisikö myydä kaikki, vai mitä tässä pitäisi tehdä?”. Tällaisia kommentteja tulvi töissä ovista ja ikkunoista sisään viime viikon aikana.

Tältä näyttivät Kauppalehden otsikot torstai-iltapäivällä 11.10.2018. Kokemattomampi sijoittaja saattaisi hätkähtää ja moni konkarikin päätyi myymään omistuksiaan muun markkinan mukana. Helsingin pörssi laski kymmenettä päivää putkeen, joten pieni paniikki oli valmis. Kunnes koitti perjantai. “Romahdus” oli ohi, pörssit sulkeutuivat viikonlopun viettoon plussan puolella ja rauha oli jälleen palannut markkinoille.

Monessa yhteydessä puhuttiin jo mahdollisesta pörssiromahduksesta. Mutta oliko kyseessä romahdus? Kun katsotaan isoa kuvaa, esimerkiksi Helsingin pörssin OMXH-indeksi on hädin tuskin alempana kuin vuoden alussa. Kolmen tai viiden vuoden takaisiin lukemiin verrattuna ollaan selvästi plussan puolella.

Jos tarkastellaan osingot huomioivaa OMXH-indeksiä, ollaan itse asiassa korkeammalla kuin vuoden alussa. On totta, että kurssiheilahtelu osakemarkkinoilla on lisääntynyt huomattavasti kuluvan vuoden aikana. Se on kuitenkin luonnollista, sillä viimeisen lähes kymmenen vuoden ajan kurssit ovat kivunneet koillista kohti suorastaan tappavan tasaisesti. On myös totta, että kukaan ei tiedä mitä ensi viikolla, ensi kuussa tai ensi vuonna tapahtuu. Voi olla, että kurssit jatkavat nousuaan seuraavat kymmenen vuotta. Voi olla, että romahdus todella tulee lähiaikoina. Mutta mitä sitten, vaikka se todella tulisikin?

Yllä oleva kaavio kuvaa Nokian Renkaiden kurssikehitystä finanssikriisin aikoihin. Esimerkissä sijoittaja omisti 100 Nokian Renkaiden osaketta ennen finanssikriisiä eli hänen omistustensa arvo oli 3 100 euroa. Hän osti 50 osaketta lisää syksyllä 2008, eli oli nyt noin 1 000 euroa tappiolla. Loppuvuodesta 2008 hän osti vielä 50 osaketta lisää, joten tappiot olivat nyt lähes 3 000 euron luokkaa ostohintaan verrattuna. Tämän jälkeen hän antoi vain ajan kulua odottaen kurssien nousua. Syksyllä 2010 Nokian Renkaiden kurssi saavutti 23 euron tason, joka oli siis 8 euroa vähemmän kuin ennen finanssikriisin alkua. Esimerkkimme sijoittaja oli kuitenkin jo päässyt plus miinus nolla -tilanteeseen. Keväällä 2011 kurssi oli 34 euroa, eli niukasti yli lähtöarvon. Sijoittajamme oli tehnyt lähes 48 % voitot tienaten 2 200 euroa. Maltti oli siis valttia.

Laskumarkkina on kuin alennusmyynti. Kun kurssit laskevat, saa enemmän osakkeita tai rahasto-osuuksia samalla hinnalla. Tilanne on sama, kuin autokaupasta saisi auton puoleen hintaan tai Gigantista saisi telkkareita kaksi yhden hinnalla. Paitsi osakkeiden arvot tuppaavat yleensä nousemaan pitkällä aikavälillä, autoissa ja telkkareissa tilanne on päinvastainen.

Suomalaiset ovat luonnostaan tarjouskansaa. Ilmaisten ämpäreiden, halvan polttoaineen tai Juhla Mokka -tarjousten perässä ajetaan vaikka läpi koko Suomen. Allekirjoittaneenkin auto kaartoi tänään Stockmannin Hulluille Päiville, jotta tähän taloon saatiin Mövenpick-jäätelöä euron tai pari halvemmalla kuin normaalisti. Miksi sijoitusmarkkinoilla teot ovat päinvastaisia? Miksi sijoittajat ryntäävät myymään omistuksiaan pienimpienkin kurssinotkahdusten aikaan? Puhumattakaan siitä, että osakkeita ostettaisiin lisää kurssilaskun aikaan. Pörssin historia ei tunne sellaista kriisiä tai romahdusta, josta ei olisi ajan mittaan, yleensä vain joidenkin vuosien kuluessa, noustu takaisin lähtötasolle ja sen ohi. Siksi onkin omituista, miten vahvasti reagoimme pieniin korjausliikkeisiin.

Toki joskus eteen tulee tilanteita, kun rahan tarve yllättää ja omistuksia on pakko myydä. Kurssilaskut ja etenkin pörssiromahdukset ovat kuitenkin huonoin mahdollinen aika tehdä niin. Jokaisen sijoittajan tulisi uhrata hetki oman sijoitussuunnitelman laatimiseen. Mitä tehdä silloin, kun kurssit laskevat kuin lehmän häntä? Mitä tehdä, kun kurssit ovat kaikkien aikojen huipuissaan? Näitä asioita pohtimalla on valmis sitten, kun toiminnan aika koittaa. Vanha viisaus pätee useimmissa tapauksissa: “osta silloin, kun muut myyvät, ja myy silloin, kun muut ostavat”. Ja kun teet jotain, tee se ennen muita. Ostaminen on myöhäistä silloin, kun taksikuskit jakavat sijoitusvinkkejä. Myyminen puolestaan silloin, kun lehtien otsikoissa puhutaan jo pörssiromahduksen uhasta.

Tähän twiittiin kiteytyy mielestäni koko sijoittamisen olemus. Lyhyellä aikavälillä kurssit voivat heilahdella rajustikin ja kaikki on mahdollista. Tarpeeksi pitkässä juoksussa ainoa riski on kuitenkin olla omistamatta osakkeita.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: