Vuonna 1976 Apple I -tietokoneen suunnitellut Steve Wozniak olisi halunnut jakaa koneen piirrustukset ilmaiseksi Homebrew Computer Club -tietokonekerhon jäsenille, mutta hänen kaimallaan Steve Jobsilla oli suurempia suunnitelmia. Loppu onkin historiaa.
Kun Apple listautui pörssiin 12. joulukuuta 1980, oli Jobsin perheen autotallista lähteneestä näpertelystä tullut vain muutamassa vuodessa lähes 1,8 miljardin dollarin arvoinen pörssiyhtiö. Samalla Jobsista, Wozniakista ja noin 300 muusta Applen tarinaan tavalla tai toisella uskoneesta henkilöstä tuli miljonäärejä. Tänä päivänä Apple on maailman arvokkain yhtiö yli 3 biljoonan dollarin markkina-arvollaan.
Jokaisesta listautujasta ei luonnollisesti tule samanlaista menestystarinaa. Listautumisten hienous piilee kuitenkin siinä, että ne tarjoavat kelle tahansa mahdollisuuden hypätä lupaavimpien sijoitustarinoiden kyytiin jo varhaisessa vaiheessa.
Mikä on listautumisanti?
Kun yhtiö listautuu, sen osakkeet tuodaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi pörssiin. Silloin kuka tahansa voi vain muutamalla klikkauksella ostaa palan kyseisestä yrityksestä. Listautumisanti tunnetaan sijoitusslangissa myös nimellä IPO (Initial Public Offering).
Listautumisannit ovat tärkeitä pörssin elinvoimaisuuden kannalta. Helsingin pörssistä poistuu tyypillisesti noin muutama yhtiö vuodessa pääosin ostotarjousten kautta. Viime vuosien lähtijöitä ovat olleet mm. Kotipizza, Amer Sports, Ramirent, Cramo, DNA, Caverion, Uponor ja Rovio. Mikäli uusia yhtiöitä ei listautuisi pörssiin vähintään samaan tahtiin, kuihtuisi pörssi vuosi vuodelta pienemmäksi.
Listautumisen yhteydessä järjestetään usein osakeanti (yhtiö laskee liikkeelle uusia osakkeita) ja/tai osakemyynti (yhtiön nykyiset omistajat myyvät osakkeitaan). Osakeannilla yhtiö voi kerätä itselleen rahoitusta tulevaisuuden kasvun toteuttamista varten, osakemyynnissä rahat puolestaan päätyvät myyjien taskuun.
Suomessa listautuvan yhtiön yritysmuoto on yleensä julkinen osakeyhtiö (oyj). Listautumisten kannalta olennaisin ero yksityiseen osakeyhtiöön (oy) on se, että julkisen osakeyhtiön osakkeilla voi käydä julkista arvopaperikauppaa ja siten julkinen osakeyhtiö voi listautua pörssiin. Viime vuonna Helsingin pörssin First North -listalle saatiin myös yksi osuuskunta, kun Pohjanmaan Arvo Sijoitusosuuskunta suoritti teknisen listautumisen1.
1 Listautuminen, joka ei sisällä osakeantia tai -myyntiä.
Lords of the First North
Suomessa on kaksi kauppapaikkaa pörssiyhtiöille: Nasdaq Helsingin pörssilista (päälista) ja Nasdaq First North -markkinapaikka. Suurin osa yhtiöistä löytyy päälistalta, mutta varsinkin pienemmän pään kasvuyhtiöt listautuvat usein First Northin puolelle päälistaa kevyempien vaatimusten ja kulujen perässä. Nykyisten First North -yhtiöiden (45 kpl) markkina-arvo vaihtelee Rush Factoryn vajaasta miljoonasta eurosta Detection Technologyn reiluun 260 miljoonaan euroon. Yrityksen kokoluokan kasvaessa se voi halutessaan myöhemmin siirtyä First Northista päälistalle. Sijoittajan näkökulmasta kauppapaikalla ei kuitenkaan ole juurikaan merkitystä.
Päälistalla yhtiöiden tulee noudattaa kansainvälistä IFRS-kirjanpitostandardia, mutta First North -listan puolella riittää myös suomalainen FAS-standardi. IFRS-tilinpäätökseen siirtyminen ei ole kaikista kevyin prosessi, joten sekin voi osaltaan estää joitakin pienempien resurssien yhtiöitä siirtymästä First Northista päälistan puolelle.
Listautumisantiin osallistuminen käytännössä
Listautumisen valmistelu voi olla yhtiölle helposti vuodenkin mittainen projekti, mutta sijoittajan näkökulmasta prosessi on hyvin ripeä. Merkintäaika – eli aikaväli, jolloin sijoittaja voi ilmoittaa kiinnostuksensa hankkia yhtiön osakkeita listautumisannista – on yleensä noin kaksi viikkoa. Listautumisanti voidaan kuitenkin ylimerkintätilanteessa keskeyttää jo ennen varsinaisen merkintäajan päättymistä. Käytetään havainnollistamisessa esimerkkiä Puuilon listautumisesta kesältä 2021.
7.6.2021: Puuilo ilmoitti aikeistaan listautua Nasdaq Helsingin pörssilistalle. Listautumisannin tavoitteet olivat samat kuin käytännössä jokaisella listautuvalla yhtiöllä: vahvan kasvun jatkuminen, taloudellisen joustavuuden parantaminen ja tunnettuuden vahvistaminen.
10.6.2021: Puuilo julkisti listautumisannin alustavan hintavälin (6,20–6,60 euroa osakkeelta) ja ilmoitti listautumisannin merkintäajan alkavan seuraavana päivänä (11.6.) kello 10.00. Listautumisanti koostui sekä osakeannista että osakemyynnistä. Yhtiö pyrki keräämään rahoitusta laskemalla liikkeelle uusia osakkeita (osakeanti) ja lisäksi pääomasijoitusyhtiö Adelis sekä tietyt muut yhtiön silloiset omistajat myivät osakkeitaan (osakemyynti). Minimimerkintä oli 100 osaketta, eli listautumisantiin osallistuvan sijoittajan kassasta tuli löytyä antiin irrotettavaksi vähintään 660 euroa.
11.6.2021: Puuilon listautumisannin merkintäaika alkoi suunnitelman mukaisesti. Tästä käynnistyi siis ajanjakso, jolloin sijoittaja pystyi ilmaisemaan halunsa osallistua listautumisantiin. Suomessa listautumisantien yleisin merkintäpaikka on Nordnet, joka tarjoaa usein mahdollisuuden osallistua listautumisanteihin myös muiden pankkien asiakkaana. Listautumisantiin osallistuakseen tarvitsee arvo-osuustilin tai osakesäästötilin ja merkintään tarvittavien varojen on löydyttävä salkusta merkintäpäivänä.
18.6.2021 kello 16.00: Yleisö- ja henkilöstöannit ylimerkittiin moninkertaisesti, joten niiden merkintäajat keskeytettiin ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana. Instituutionaalisille sijoittajille suunnatun instituutioannin merkintäaika jatkui 23.6.2021 asti.
23.6.2021: Puuilo tiedotti listautumisannin lopputuloksen ja osakkeiden lopullisen merkintähinnan. Merkintähinnaksi muodostui 6,60 euroa osakkeelta, mikä tarkoitti noin 560 miljoonan euron markkina-arvoa listautumisannin jälkeen. Listautumisannin koko oli noin 270 miljoonaa euroa, josta 30 miljoonaa euroa meni Puuilolle ja loput 240 miljoonaa euroa osakkeiden myyjille – Adelis etunenässä.
24.6.2021: Kaupankäynti Puuilon osakkeilla alkoi noin 2,5 viikkoa listautumisaikeiden julkistamisen jälkeen.
Suosituissa listautumisanneissa osakkeita hamuavan tulee toimia melko ripeästi, eikä merkintää kannata jättää viimeiseen mahdolliseen ajankohtaan, mikäli listautumisanti voidaan keskeyttää ennen sitä. Puuilon tapauksessa merkintäaikaa yleisöannissa jäi lopulta vain viikko ja skarpeimmillakin sijoittajilla oli vain 1,5 viikkoa aikaa tutustua yhtiöön ennen merkintäpäätöksen tekemistä.
On hyvä muistaa, että sijoittaja ei aina saa kaikkia merkitsemiään osakkeita. Välillä kysyntä ylittää tarjonnan ja syntyy ns. ylimerkintätilanne. Silloin listautuva yhtiö päättää osakkeiden jakamisesta merkitsijöiden kesken, mutta peukalosääntönä kaikki merkitsijät saavat yleensä tietyn minimimäärän osakkeita ja jäljelle jäävät osakkeet jaetaan suhteessa merkintämäärään. Sijoittajan maksama ylimääräinen merkintähinta palautetaan sijoittajan pankkitilille. Puuilon tapauksessa tuhannella merkityllä osakkeella (6 600 euroa) annista jäi käteen lopulta 325 osaketta (2 145 euroa).
Osakkeenomistajia Puuilolla oli listautumisannin jälkeen yli 33 300. Erityisen edullisesti tätä halpakauppaa ei annista saanut, mutta listautumisannin suosio ei silti ollut valtaisa yllätys; olihan listautumisbuumi kuumimmillaan, Puuilo tunnettu kauppaketju ja tunnusluvut vakuuttavat.
Mikään ei ole varmaa ennen pörssin kellonsoittoa
Listautumisanti voidaan myös peruuttaa. Yleensä syynä on yhtiön mielestä riittämätön määrä merkintöjä, mutta niin voi käydä ylimerkintätilanteestakin huolimatta. Yksi esimerkki nähtiin kesäkuussa 2021, kun biohajoavia implantteja luunmurtumien hoitoon valmistava Bioretec perui ensimmäisen listautumisyrityksensä. Listautumisanti ylimerkittiin, mutta yhtiön mielestä ei riittävän paljon. Yhtiö keräsi kuitenkin hieman yli 7 miljoonaa euroa rahoitusta Springvestin kautta ja päätyi pörssiin teknisen listautumisen kautta vain paria kuukautta myöhemmin syyskuussa 2021.
Myös öljyttömiä teollisuuskompressoreita valmistava Tamturbo kävi kolkuttelemassa pörssin ovia vuonna 2020, mutta ylimerkitty listautumisanti peruttiin aivan kalkkiviivoilla sveitsiläisen Sulzerin hankittua 25 % Tamturbosta. Sittemmin Tamturbo on kertonut, että yhtiö tavoittelee listautumista lähivuosina.
Listautumisen hyödyt yritykselle
Listautuminen vaatii yritykseltä paljon, mutta tarjoaa myös monia mahdollisuuksia. Pörssiyhtiöstatuksen tavoittelun taustalla on usein mm. seuraavia motivaattoreita:
- kasvurahoituksen kerääminen
- tunnettuuden kasvattaminen
- osakkeen hyödyntäminen maksuvälineenä yrityskaupoissa
- exit-mahdollisuus omistajille
Kasvurahoituksen kerääminen
Listautumisen yhteydessä lähes poikkeuksetta järjestettävä osakeanti tarjoaa yhtiölle mahdollisuuden kerätä kasvurahoitusta sijoittajilta. Rahoitusta voidaan tarvita mm. investointeihin, kansainvälistymiseen tai velkojen maksuun. Ennätysvuonna 2021 Helsingin pörssiin listautuneet 29 yritystä keräsivät listautumisanneissa yhteensä lähes miljardi euroa uutta osakepääomaa.
Yhtiö voi tarpeen tullen järjestää osakeanteja myös listalla ollessaan. Esimerkiksi Finnair järjesti viime marraskuussa suuren, noin 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin rahoitusasemansa vahvistamiseksi.
Tunnettuuden ja uskottavuuden kasvattaminen
Listautuminen parantaa yhtiön tunnettuutta asiakkaiden, työntekijöiden ja sijoittajien keskuudessa. Säännöllinen raportointi ja mahdollinen analyytikkoseuranta tekevät yrityksestä kiinnostavamman sijoittajille, jolloin osakkeen kysyntä kasvaa. Samalla pörssiyhtiöstatus lisää yrityksen uskottavuutta yritykselle tärkeiden sidosryhmien silmissä.
Mikään yllämainituista ei kuitenkaan ole automaatio, vaan vaatii taakseen aktiivista ja laadukasta sijoittajaviestintää. Helsingin pörssistä löytyy useita mallisuorituksia lisäarvoa tuottavasta sijoittajaviestinnästä, esimerkkeinä voisi mainita ainakin Sammon, Keskon, Wärtsilän ja Goforen. Valitettavasti vastapainona pörssilistoilta löytyy merkittävä nippu yhtiöitä, joiden olemassaolosta moni sijoittajakaan ei välttämättä ole tietoinen.
Osakkeen hyödyntäminen maksuvälineenä
Likvidi osake on listautuvalle yritykselle uusi valuutta yrityskauppoihin. Osakkeen hyödyntäminen maksuvälineenä yrityskaupassa on järkevää etenkin silloin, kun yhtiön osake on korkealle arvostettu.
Suomen historian suurimmassa yrityskaupassa Nokia osti ranskalaisen Alcatel-Lucentin 15,6 miljardilla eurolla. Vuonna 2016 toteutunut fuusio toi mukanaan ongelmia ja luurankoja kolisi kaapista vielä monta vuotta myöhemminkin, mutta yhdessä asiassa Nokia onnistui. Kauppa toteutettiin nimittäin osakevaihtona, jonka ajoitus oli kohdallaan. Alcatel-Lucentin arvostus oli painunut ja samalla Nokian osake oli huipputasolla, joten arvostusero hyödynnettiin järkevästi käyttämällä osaketta maksuvälineenä.
Exit-mahdollisuus omistajille
Listautuminen on yrityksen sen hetkisille omistajille luonnollinen tilaisuus irtautua yhtiöstä kokonaan tai osittain. Se on vaihtoehto etenkin pääomasijoittajille, jotka pyrkivät kehittämään kohdeyrityksiään ja irtautuvat niistä tyypillisesti 3–7 vuoden kuluessa.
Näin kävi esimerkiksi Puuilon tapauksessa, kun pääomasijoittaja Adelis Equity Partners myi osakkeitaan listautumisannin yhteydessä. Viimeiset Puuilon osakkeensa Adelis myi tammikuussa 2024. Muita viime vuosina pääomasijoittajien salkuista pörssiin päätyneitä yhtiöitä ovat mm. Harvia (CapMan) sekä Kamux, Kreate, Consti ja Sitowise (Intera Partners).
Miksi kaikki yhtiöt eivät ole pörssissä?
Pörssiyhtiön statuksen mukana tulee hallintoon, viestintään ja raportointiin liittyviä vastuita ja velvollisuuksia. Sijoittajaviestintä vaatii panostuksia ja yhtiöiden on julkaistava vuosittain tilinpäätöksen lisäksi toimintakertomus sekä puolivuosikatsaus. Lisäksi iso osa pörssiyhtiöistä julkaisee vapaaehtoisesti osavuosikatsauksia tilikauden kolmelta ja yhdeksältä kuukaudelta.
Listautuminen vaatii myös taloudellisia resursseja. Inderesin arvion mukaan pienelle First North -listalle suuntaavalle yhtiölle aiheutuu listautumisesta noin 0,5–1,0 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset ja vuositasolla 100–150 tuhannen euron edestä juoksevia kuluja. Isompi listautumisanti tarkoittaa usein myös isompia kuluja. Tästä mallia näytti loppuvuodesta 2020 listautunut Nanoform, jonka 70 miljoonan euron annista noin 13,5 miljoonaa euroa valui kuluihin.
Listautumisen lievänä sivuvaikutuksena paine suoriutua lyhyellä aikavälillä saattaa kasvaa – välillä valitettavasti pidemmän aikavälin kustannuksella. Pörssiyhtiön toiminta on jatkuvasti julkisen valokeilan alla ja pienetkin kvartaalitason kompastelut voivat näkyä heti osakekurssissa. Jos yhtiön johdon fokus ei ole oikeissa asioissa, saattaa tekemisen painopiste siirtyä liikaa tuloskikkailuun pidemmän aikavälin omistaja-arvon maksimoinnin sijaan.
Ovi käy myös ulospäin
Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, onko Helsingin pörssi yhtiöille hyvä paikka kasvaa ja onko se sijoittajien kohtelun kannalta tasapuolinen. Tuoreimman pienimuotoisen kohun keskiössä ovat ollet ohjelmistoyhtiö Innofactor ja lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja tarjoava Purmo Group, joiden pääomistajat pyrkivät ostamaan yhtiönsä ulos pörssistä. Erikoiseksi kuvion tekee se, että kummassakin tapauksessa pöydällä on ollut myös korkeampi kilpaileva tarjous, mutta yhtiöiden hallitukset ovat suositelleet matalamman ostotarjouksen hyväksymistä vedoten suurimman osakkeenomistajan (Innofactorin tapauksessa Sami Ensio, Purmolla Rettig) hyväksynnän puuttumiseen.
Purmon pörssitaival on jäämässä varsin lyhyeksi. Moninaisia käänteitä sisältäneen tarjouskilpailun jälkeen yhtiötä ollaan lunastamassa ulos pörssistä vain pari vuotta sen jälkeen, kun yhtiö sulautui Suomen ensimmäiseen SPAC-yhtiöön2 Virala Acquisition Companyyn. Kiinalainen Haier oli jo tarjonnut Purmosta 13,50 euroa osakkeelta, mutta vetäytyi tarjouskilpailusta, sillä yhteisymmärrystä suurimpien osakkeenomistajien Rettigin ja Viralan kanssa ei syntynyt. Niinpä Rettigin ja pääomasijoittaja Apollon muodostama Grand Bidco -konsortio tulee lunastamaan Purmon loput osakkeet lähes 2,5 euroa edullisempaan hintaan.
Innofactorin toimitusjohtaja Sami Ensio puolestaan arvioi LinkedIn-päivityksessään pörssin olevan Innofactorin kasvu- ja tuottopotentiaalia rajoittava tekijä: “Olen toiminut lähes 15 vuotta kestäneen pörssitaipaleen ajan Innofactorin toimitusjohtajana ja näkemykseni mukaan pörssiyhtiönä toimiminen on monen positiivisen asian ohella rajoittanut Innofactorin kasvu- ja tuottopotentiaalia, muun muassa lisääntyneiden raportointivelvoitteiden ja alhaisen osakevaihdon vuoksi. Yksityisenä yhtiönä Innofactor pystyisi omistajanäkemykseni mukaan fokusoimaan entistä enemmän asiakkaisiin, innovaatioihin, kasvustrategiaan, tarjoamaan kilpailukykyisemmät kannustimet työntekijöillemme sekä joustavamman rahoituksen yritysjärjestelyihin.”
Tavallaan perustelun voi ymmärtää. Raportointivelvoitteet eivät ole kevyimmästä päästä, eivätkä kaikki yhtiöt, varsinkaan haastavassa markkinasyklissä, välttämättä herätä sijoittajien kiinnostusta riittävästi likviditeetin ylläpitämiseksi. Toisaalta juuri säännöllinen raportointi ja aktiivinen sijoittajaviestintä ovat tärkeässä roolissa sijoittajien luottamuksen vahvistamiseksi ja kiinnostuksen lisäämiseksi, jolloin myös mahdollisuudet parempaan asemaan rahoitusmarkkinoilla kasvavat.
Pörssiin listautumisen sijasta menestyviä suomalaisyrityksiä on viime vuosina päätynyt myös ulkomaille. Heinäkuussa yhdysvaltalainen puolijohdejätti AMD ilmoitti ostavansa suomalaisen tekoäly-yhtiö Silo AI:n 665 miljoonalla dollarilla. Silo AI:n parinkymmenen miljoonan euron liikevaihtoon verrattuna kauppahinta on varsin kova, joten kaupassa lienee ensisijaisesti kyse osaamisen hankkimisesta. Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja Karri Salmi kommentoikin Talouselämän jutussa, ettei Silo AI:n tyyppinen yhtiö olisi voinut listautua Helsingin pörssiin lähellekään tällaisilla luvuilla.
2 Special Purpose Acquisition Company eli kuoriyhtiö, jonka tarkoituksena on ostaa listaamaton yhtiö. Ostettu yhtiö sulautuu pörssilistattuun SPAC-yhtiöön, jonka jälkeen ostetun yhtiön osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena pörssissä.
Viime vuosien listautujat ja tuotot
Listautumismarkkina on tällä hetkellä syväjäässä. Siinä missä ennätysvuonna 2021 saatiin 29 uutta yhtiötä Helsingin pörssiin, on vuosien 2023–2024 aikana nähty vain kaksi uutta listautumista jakautumisten kautta (Sammosta irrotettu Mandatum ja Cargotecista irrotettu Kalmar) ja yksi tekninen listautuminen (Arvo Sijoitusosuuskunta). Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husmanin mukaan tulijoita kyllä riittäisi, mutta sijoittajakysyntä on heikko lenkki tällä hetkellä. (Karon Grilli 10.1.2024)
Mikäli listautumishanat lähitulevaisuudessa aukeavat, kannattaako sijoittajan niihin osallistua? Vastaus on kyllä ja ei. Listautumisannit pyritään lähtökohtaisesti hinnoittelemaan niin, että sijoittajakysyntä on runsasta, jolloin ensimmäisen kaupankäyntipäivän kehitys tarjoaa parhaimmillaan mukavan kokoisia pikavoittoja. Toisaalta suosituimmat listautumisannit ovat lähes poikkeuksetta reippaasti ylimerkittyjä, joten sijoittajan saama osakepotti ja siten myös euromääräinen tuotto voi jäädä niukaksi.
Pidemmällä perspektiivillä tarkasteltuna listautumisten tuotot eivät ole järisyttävän hyviä. Inderesin Verneri Pulkkinen kävi läpi 85 listautujan tuottoja vuosilta 2013–2024. Ensimmäisen pörssivuoden mediaanituotto on ollut vaatimaton 0,3 %, mutta jos tarkastellaan vuosien 2013–2020 markkinaa ennen listautumisbuumin alkamista, nousee ensimmäisen vuoden tuotto keskimäärin 16 prosenttiin. Sen sijaan vuosien 2021–2022 listautujilla keskimääräinen tuotto on peräti 14 prosenttia pakkasen puolella.
Joukkoon mahtuu toki myös menestystarinoita. Esimerkkinä “vanhemmasta IPO-sukupolvesta” vuosien 2015–2018 välillä listautuneet Talenom, Remedy ja Admicom ovat olleet sijoittajille varsin tuottoisia tapauksia, viime vuosien turbulenssikin huomioiden.
Perehdyin itse vuosien 2020–2024 listautumisiin, eivätkä tilastot ole kovin mairittelevaa luettavaa. Vertasin listautujien ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätöskurssia kirjoitushetken (9.8.2024) päätöskurssiin. Niistä 41:stä listautujasta, jotka pörssilistalta edelleen löytyvät, vain kahdeksan yhtiön tuotto on tällä aikavälillä positiivinen. Viiden kärki näyttää seuraavalta:
| Yhtiö | Tuotto |
|---|---|
| Musti Group | 134,0 % |
| Kempower | 68,3 % |
| Puuilo | 34,9 % |
| Mandatum | 15,0 % |
| Koskisen | 9,3 % |
Listan punaisesta päästä löytyvät puolestaan seuraavat yhtiöt:
| Yhtiö | Tuotto |
|---|---|
| Betolar | -80,6 % |
| Spinnova | -83,2 % |
| Modulight | -89,9 % |
| Duell | -93,8 % |
| Pallas Air | -98,0 % |
Oman laiskuuteni takia listat eivät ole täydelliset, joten niitä tulkitessa on hyvä huomioida seuraavat tekijät:
- Etenkin suosituissa listautumisanneissa osakekurssi voi ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä nousta kymmeniäkin prosentteja, joten taulukoissa esitetyt luvut voivat antaa turhan pessimistisen kuvan verrattuna tuottoon suhteessa listautumisannin merkintähintaan.
- Osinkoja ei ole huomioitu, joten varsinkin monien kypsempien yhtiöiden kokonaistuotto on tarkastellulla aikavälillä todellisuudessa korkeampi.
- Vuosikymmenen alun listautumishuuman jälkeen ollaan siirrytty varsin haastavaan markkinaan, joten luvut voivat antaa keskimääräistä ajanjaksoa negatiivisemman kuvan.
- Tarkasteltu aikaväli on lyhyt, joten luvuista ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Potentiaaliset listautujat
Vaikka viime aikoina on ollut hiirenhiljaista, listautumistunnelin päässä saattaa kajastaa jo orastava valo. Listautumisaktiviteetti Euroopassa on osoittanut heräämisen merkkejä ja Suomessakin on vireillä joitakin listautumishankkeita. Todennäköisin listautuja loppuvuodelle on syväteknologiayhtiö Canatu, joka tulee yhdistymään SPAC-yhtiö Lifeline SPAC I:n kanssa, mikäli osakkeenomistajat hyväksyvät yritysoston 23.8.2024 järjestettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa.
Listautumisaikeitaan on väläytellyt myös soleiiniproteiinia (eli käytännössä proteiinia ilmasta) valmistava Solar Foods, joka järjesti keväällä 8 miljoonan euron osakeannin Springvestin kautta. Yhtiö kertoi kasvuesitteessään todennäköiseksi exit-skenaarioksi listautumisen, joka voisi suotuisassa markkinaympäristössä tapahtua 12-24 kuukauden kuluessa. Kesäkuussa yhtiön toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoi Kauppalehdelle, että yhtiön valmius tekniseen listautumiseen (ei osakeantia tai -myyntiä) on korkea ja tarvittaessa yhtiö voi edetä listautumisen suhteen nopeastikin.
Jonkinlaisia suunnitelmia on myös ratkaisuja aivovammojen diagnosointiin kehittävällä Medicortexilla, joka kävi kolkuttelemassa pörssin ovea jo vuonna 2022. Silloin listautumisanti peruttiin riittämättömän sijoittajakiinnostuksen takia. Nyt Medicortexilla on käynnissä osakeantikampanja osakaspohjan laajentamiseksi ja yhtiö kertoo suunnittelevansa listautumista Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle.
Aivan hiljattain saatiin uutisia puolustusalalta, kun vastikään perustettu Summa Defence kertoi kunnianhimoisista suunnitelmistaan. Yhtiön tavoitteena on saavuttaa yli 500 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2028 mennessä ja listautua Helsingin pörssiin vuoden sisällä. Summa Defencen toimitusjohtajana häärää pörssiyhtiö Enersensestä tuttu Jussi Holopainen.
Yksi varmasti odotetuimmista listautujista on Fazer. Yhtiön brändi on Suomen arvostetuimpia, joten listautuessaan se olisi takuuvarma kansanosakekandidaatti. Konsernin liikevaihto oli viime vuonna lähes 1,2 miljardia euroa eli kyseessä olisi myös varsin merkittävän luokan vahvistus Helsingin pörssiin. Ensimmäisen kerran Fazer kertoi julkisesti harkitsevansa listautumista yli kolme vuotta sitten ja nyt yhtiöllä on valmius tehdä päätös pörssin puolelle siirtymisestä nopeastikin. Fazerin toimitusjohtaja Christoph Vitzthum kertoi alkuvuodesta Kauppalehdelle, että listautumispäätös vaatii kaksi asiaa: otollisen markkinan ja lisäpääomien tarpeen. Kumpikaan ei ole vielä toteutunut.
Pääomasijoittajat ry puolestaan julkaisi hiljattain listan suomalaisista pääomasijoittajien kohdeyrityksistä, joilla on sijoittajiensa mukaan potentiaalia listautua pörssiin seuraavan viiden vuoden aikana. Listalla on yhteensä 47 nimeä, joista isoimpina mielenkiintoisina niminä voisi nostaa mm. kalustettuja asuntoja tarjoavan Forenomin ja silmäterveyden palveluita tarjoavan Silmäaseman (joka poistui pörssistä vuonna 2020). Pienemmästä päästä mielenkiintoinen lisä Helsingin pörssiin voisi olla esimerkiksi kvanttiteknologiayritys IQM.
Numerotkin voivat valehdella
Liikevaihdon kasvu 65 % edellisestä vuodesta, liikevoittomarginaali 29,3 % ja oman pääoman tuotto 58,7 %. Kuulostaa houkuttelevalta, eikö totta? Ainakin kunnes tajuat, että kyseessä on yksi viime vuosien suurimmista IPO-pommeista.
Kiitos koronapandemian, Lifa Air – tai nykyiseltä nimeltään Pallas Air – oli saatu pumpattua elämänsä iskuun ja listautumiskuntoon. Kasvomaskit myivät pandemian keskellä kuin häkä ja kasvu oli parhaimmillaan räjähtävää. Kaulassa kannettavasta ilmanpuhdistimesta ei kuitenkaan koskaan tullut yökerhojen hittiasustetta, mutta osakekurssista se kyllä puhdisti tehokkaasti ylimääräiset ilmat pihalle. Kasvomaskien kysynnän romahdettua Pallas Air ei pystynyt paikkaamaan tilannetta muilla tuoteryhmillään. Jälki on ollut rumaa ja yhtiön liikevaihto tippui viime vuonna 3,5 miljoonaan euroon, liikevoiton oltua 5,6 miljoonaa euroa miinuksen puolella. Vertailun vuoksi vielä listautumista edeltävänä vuonna (2021) yhtiön liikevaihto oli 17,8 miljoonaa euroa ja liikevoitto 5,2 miljoonaa euroa.
Aivan kuten urheilijat pyrkivät ajoittamaan huippukuntonsa arvokisoihin, myös yhtiöt usein virittävät tuloskuntonsa maksimiin listautumisen kynnyksellä. Hyvässä kunnossa oleva yhtiö kiinnostaa sijoittajia, jolloin annin valuaatio on helpompi hinata korkealle. Mikäli luvut eivät kuitenkaan pörssitaipaleen edetessä tue listautumisen yhteydessä esitettyä sijoitustarinaa, voi arvostus tippua dramaattisestikin.
Kiinnitä huomiota näihin ennen listautumisantiin osallistumista
Vaikka listautumisbuumin kuumimpina vuosina siltä tuntuikin, jokainen IPO ei ole menestystarina. Ennen listautumisantiin osallistumista kannattaa pohtia mm. seuraavia kysymyksiä:
- Onko bisnes houkutteleva? Miltä markkinan kasvunäkymä näyttää ja löytyykö yhtiöltä kilpailuetuja (mielellään kestäviä)? Millainen on yhtiön johto?
- Onko sijoitustarina realistinen ja tukevatko luvut sitä? Millaisia riskejä sen toteutumiseen liittyy? Onko yhtiön tuloskunto kestävällä pohjalla vai onko luvut saatu näyttämään listautumista varten ruusuisemmilta kuin ne ovatkaan?
- Mitkä ovat listautumisen motiivit? Myyvätkö vanhat omistajat osakkeitaan vai kerääkö yhtiö rahaa seuraavaa kasvuloikkaa varten?
- Millainen on listautumisannin hinnoittelu? Tarjoaako valuaatio turvamarginaalia vai vaatiiko arvostus virheetöntä suorittamista?
Summa summarum: mielenkiintoisia IPO-kandidaatteja riittäisi lähes jonoksi asti ja markkinan piristyessä monella yhtiöllä on valmius listautua nopeallakin aikataululla. Jokaisesta listautujasta ei kuitenkaan tule seuraavaa kurssirakettia, joten mikäli sijoitukseltaan kaipaa muutakin kuin jännitystä, kotiläksyt kannattaa tehdä ennen kyytiin hyppäämistä.