Vielä on kesää jäljellä

Päivät vierivät kuin siivillä ja niin vain on vuoden puoliväli jälleen saavutettu. Tarkastelin uudenvuodenlupausteni tilannetta noin kolmisen kuukautta sitten tässä kirjoituksessa, jolloin kaikki näytti varsin hyvältä ja tulevaisuus valoisalta. Hyvältä näyttää vieläkin, vaikka toiseen vuosineljännekseen onkin mahtunut myös raskaita viikkoja ja muutamia pieniä vastoinkäymisiä.

Tehdään pieni katsaus vuodenvaihteessa tehtyihin lupauksiin:

  1. Blogitekstien kirjoittaminen jatkuu. 14 uutta blogikirjoitusta on mahtunut tähän vuosineljännekseen, mikä tarkoittaa yhteensä 27 tekstiä ja 20 592 sanaa alkuvuoden aikana. Toisen vuosineljänneksen ylivoimaisesti suosituin juttuni oli kuudes Moneytalks -haastatteluni, jota tähditti Sampo-konsernin sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija Mirko Hurmerinta. Sijoittaminen for Dummies -sarjasta huomiota keräsivät erityisesti indeksisijoittamista ja sijoittamisen haasteita käsittelevät kirjoitukseni. Muista teksteistä mainittakoon Häviämisen pelko on kallis pelko, joka sai myös kiitettävästi katselukertoja itselleen. Kirjoittaminen on toiminut mukavana vastapainona arjen kiireille ja loppusijoituspaikkana päässäni pyöriville ajatuksille. Lisää on varmasti luvassa jatkossakin!
  2. Sijoituspalvelututkinnon (APV1) suorittaminen. Tämän sain vihdoin ja viimein maaliin sateisena lauantaiaamuna 25.5.2019. Pari viikkoa tavoitteesta myöhässä, mutta tulipahan suoritettua kuitenkin. Kävin pääni sisällä melkoista taistelua häviämisen pelon kanssa, mutta lopulta sain otettua itseäni niskasta kiinni. Tästä prosessista kirjoitin myös aiemmin mainitussa häviämisen pelkoon liittyvässä kirjoituksessani. Nyt kun APV1 löytyy takataskusta, seuraava tavoite on luonnollisesti sijoitusneuvojan tutkinto (APV2). Otetaan kuitenkin hetki happea ensin ja Jutin opein naatitaan!
  3. Kirjahyllyn toistaiseksi lukemattomien kirjojen ahmiminen vuoden aikana parhaani mukaan. Tahti on pysynyt samana kuin edellisellä vuosineljännekselläkin, joten kasassa on nyt 16 kirjaa epävirallisesta tavoitteestani eli 25:stä. Tasaisen tahdin taulukolla luettuna olisi vuoden päätteeksi 32 kirjaa, mutta tähän tavoitteeseen en aio väkisin pyrkiä. Lukeminen on nautinto, jota ei pidä liialla suorittamisella pilata. Kirja-arvostelun olen kerennyt tekemään vain loistavasta Why We Sleepistä, mutta muita mainitsemisen arvoisia kevään aikana luettuja teoksia ovat olleet klassikkojen klassikko eli Robert T. Kiyosakin Rich Dad Poor Dad ja Mark Mansonin The Subtle Art of Not Giving a F*ck.
  4. Vähemmän stressiä, enemmän elämästä nauttimista. Tämä on edelleen ollut heikkouteni. Kiireiset viikot ovat välillä tyhjentäneet energiavarastoni, viikonloput vierivät vauhdilla ohi ja elämän pienistä iloista ei ole yksinkertaisesti vain kerennyt aina nauttia. Viha-rakkaussuhde erään baijerilaisen autotehtaan logoa kantavaan harmaaseen kiituriini on kääntymässä enemmänkin vihan puolelle (seuraava auto tulee muuten takuuvarmasti huoltoleasing-sopimuksella!), ja seuraava huoltolasku hirvittää jo valmiiksi. Onneksi hyviäkin asioita on matkan varrelle mahtunut. Kevään ehdoton kohokohta oli aivan upea viikon mittainen reissu New Yorkiin parhaassa mahdollisessa seurassa. Lisää reissun tunnelmista voit käydä lukemassa kirjoittamastani trilogiasta: New York, New York, Starry Night ja Fifth Avenue. Lämpimät kesäillat parvekkeella riippumatossa kirjaa lukien, rauhallinen juhannus mökkeilyn merkeissä ja urheiluntäyteiset päivät tenniksen, frisbeegolfin, lenkkeilyn sekä pyöräilyn parissa ovat myös osaltaan tehneet alkukesästä onnistuneen.
  5. 350 lihatonta päivää vuonna 2019. Toisin kuin vielä kolme kuukautta sitten hehkutin, tähän tavoitteeseen en taida enää edes teoriassa päästä. Normaali arkeni on edelleen täysin lihatonta, mutta “erikoistapauksissa” on muutaman kerran tullut sorruttua lihatuotteisiin. New Yorkin reissussa tuli lihaa syötyä lähes jokaisena päivänä, eikä juhannustakaan täysin lihatta vietetty. Varsinaista houkutusta lihaa kohtaan minulla ei edelleenkään ole, joten vähintään 90 % vegaani uskallan luvata vielä vuoden päätteeksi olevani.

Jotain uuttakin tuli kevään aikana kehiteltyä, kun lanseerasin Instagram Storiesin puolella päivittäisen Daily Biz Quiz -visailun. Jos Trivial Pursuit x sijoittaminen/talous/bisnes kuulostaa mielenkiintoiselta, nappaa ihmeessä käyttäjätilini seurantaan tästä!

Edellisen vuosineljänneksen päätteeksi nimesin tärkeimmiksi kehityskohteikseni liikunnan ja unen määrän parantamisen. Laiskan alkuvuoden (keskimäärin 4 751 askelta per päivä) jälkeen liikunnan määrä arjessani oli lähtenyt jo lupaavaan nousukiitoon. Tuntui, että aktiivisuuteni liikunnan suhteen oli suoraan verrannollinen auringon määrään. Toukokuussa päästiin jo 8 402 askeleen päiväkeskiarvoon, kunnes kesäkuun toisella viikolla tapahtui jotain. Kiire vei voiton ja kesäkuun päätteeksi päivittäinen askelmääräni oli enää 5 410. Tähän toivon saavani tehtyä u-käännöksen mahdollisimman pian, sillä tarvitsen riittävän määrän liikuntaa pystyäkseni toimimaan tehokkaasti!

Myös unirytmini suhteen on havaittavissa sama kehityskaari. Olin kiinnittänyt huomiota nukkumiseeni ja sain säännöllisesti tarvittavat 8 tuntia unta yössä, mutta New Yorkin reissun jälkeen jet lag sekotti unirytmini täysin. Olin muutaman viikon ajan äärettömän väsynyt, eivätkä kiireiset viikot ainakaan helpottaneet asiaa. Viime aikoina olen onneksi saanut levättyä tarpeeksi, ja virkeystasot ovat jälleen nousseet aivan eri levelille.

Vuosi on puolivälissä, mutta vielä on kesää(kin) jäljellä. Elokuussa pääsen nauttimaan vielä viikon verran kesälomasta Nizzan, Monacon ja Pariisin maisemissa, ja syyskuussa tulee vuosi täyteen blogini perustamisesta. Se oli yksi tähänastisen elämäni parhaista päätöksistä, joten tällä tiellä aion pysyä jatkossakin. Hienoja hetkiä on siis luvassa. Uskon vahvasti, että 2019 on kaikkien aikojen vuosi, vaikka viime vuosi asettikin riman erittäin korkealle. Lämmin kiitos jokaiselle blogini lukijalle, vastaanotto on ollut upea!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: